BAD BOY for others (Finished)

1. And I'll be gone, gone tonight

Suljen silmäni. Annan tuulen sivellä kasvojani. Pari kyyneltä pääsee tipahtamaan poskilleni. Levitän käteni ja alan kaatua eteen päin. hymy nousee kasvoilleni. Kaikki on nyt hyvin. Minun ei tarvitsisi enää kärsiä.

Joku vetää minut alas. Ei sinne minne minun piti kaatua, minut vedettiin maalle. Annan kyynelten valua. "Emily...". Se on siskoni. Hän sulkee minut syvään halaukseen. Ainoastaan hän oli siis huomannut minun lähtevän. "kiitos et sä välität" kuiskaan ääni väristen, tietämättä milloin parahdan itkuun.

Olen masentunut, väsynyt, väsynyt elämään. Minua kiusataan koulussa, vapaa-ajalla... Olen viikonloppuisin kotona, minut haetaan koulusta. elämäni on kamalaa. Yksi henkilö kuitenkin on pahin, pahin kaikista pikku pilkkaamisista yhteensä pahin. Pelkäsin häntä, pelkään edelleen, hän on lukiomme oppilaista, kakkosia. Minä olen vasta ykkösellä. Hän on Jack.

Maanantai. Itsemurhassa epäonnistunut, rakkaudessa luovutanut. On siinäkin tyttö. Ranteessani on laastari, tiedätte kyllä. Viiltely. Kävelen pelokkaana koulun pihan poikki. "HEI EMILIAAA" kuulen tutun -liian tutun- äänen huutavan minulle.En edes kääntynyt ympäri, pinkaisin juoksuun, huutaja oli Isabella. "Mist sait ton paidan? SUN MUMMULTA??" kuului vaimea ääni takaani. Kyyneleet alkoivat virrata ruohon vihreistä silmistäni poskilleni. Painoin katseeni alas. Päälläni oli uusi valkoinen villapaitani. Olihan alkukesä. Tumman ruskeat ja pitkät hiukseni olivat ranskanleteillä. Juoksin käytävällä silmät sumeina kyynelistä. Tämä oli varsin tavallinen maanantai minulle.

Tunsin törmääväni johonkin, ei, johonkuhun. Lensin selälleni. Henkilö johon olin törmännyt ei ollut edes horjahtanut. "KATO MIHI JUOKSET!" henkilö tiuskaisee, mutta ei pyydä anteeksi tai auta minua ylös. Huokaisen värisevällä äänellä. Käteni tuntuivat kylmiltä.

Myöhästyin tunnilta, meillä oli pisto koe ja on vielä maanantai! Upeaa... Vielä puutui Jack ja tämän tupakan hajuiset vaatteensa. Jack sai ihoni kanan lihalle, kasvoni punaisiksi ja kehoni jäätymään. Hänellä on mustat hiukset, treenettu kroppa, ruskeat silmät ja vasemmalla puolella kaulaansa, korvasta hieman alas päin tällä on tatuointi "永遠" (ikuisesti).

Tupakan haju tunkeutui ilkeästi nenääni. Lihakseni jännittyijat, ihoni meni kananlihalle ja kasvojani alkoi kuumottaa. "Täällähä sä oot" Tuo pehmeä, mutta ilkeä ääni kuului Jackille. purin huultani, en pystynyt liikkumaan vaikka aivoni huusivat minulle 'Pakene', minä vain seisoin paikallani, toivoen, että poika ei huomaisi minua. Tunsin kovan -todella kovan- otteen hartioillani. kädet pyöräyttivät minut ympäri, silloin ummistin silmäni tiukasti kiinni. "Mä oon yrittäny ettii sua, you know" Aloin tärisemään. käteni roikkuivat kyljilläni suorassa kiinni minussa. Rystyseni olivat valkoiset. Minä putistin käsiäni nimittäin nykkiin. "Mikäs sul tos on?" Poika -oikeastaan 19-vuotias nuori mies- kysyy tarraten minua vasempaan käteen repien hihan ylös. "Laastari?" Jack ilkkuu ja vetää laastarin pois niin, että parkaisen pienesti kivusta. "Teiks sä tän mun takii?" Jackin ääni vaikutti huolestuneelta. silloin sain suuni auki. "Harmi et mun itsemurha ei onnistunut." nyyhkäisen. Vetäisen käteni rajusti takaisin ja lähden juoksemaan kohti parkkipaikkaa. Koulu on siis jo loppunut. Jack ei lähtenyt perääni, ei huutanut mitään perääni tai edes lähettänyt ystäviään tyhjentämään reppuani.

Äitini odotteli autossa, oikeaa isääni en tunne. Äitini meni uudestaan naiminiin aivan syntymäni jälkeen. Sisaruksia minulla on yksi, Tanja. hän on minua 3 vuotta vanhempi, elin 20. Noh kuitenkin, siis äiti odotteli minua autoon. Istuin haikeana sisään autoon. "miten koulupäiväsi meni?" äiti hymyili toivoen, että hymy joskus minuunkin. Tänään se toimi. Jack ei kiusannut minua tänään niin paljoa. katsoin koulumme pihaa. Mustiin pukeutunut poika puhalteli savua istuessaan ulko-oviemme rappusilla nojaten kyynerpäidensä varassa taakse päin. "Nooh?? Kerro miksi hymyilet!" äiti riemuitsee. "Hän ei kiusannut tänään" kuiskaan painaen pääni lasiin.

XoXo ~Elli