Ohuella jäällä

Kahdeksastoista luku

"Teetkö mitään tänään?" Felicia kysyi.

"En tiedä. Kundit puhuivat jostain bileistä."

"Kaikki puhuvat niistä. Natalie järjestää joka vuosi ihan hullut syntymäpäiväjuhlat. Ajattelin kysyä, jos haluaisit mennä sinne. Yhdessä."

"Eikö sinua pelota, että Brooks vetää herneen nenään?"

"Brooks on iso poika. Hän selviää kyllä."

Myöhemmin sinä iltana Brooks ajoi sisään takorautaporteista Felician hyräillessä viereisellä paikalla Hall & Oatesin "You Make My Dreams Come True". Hän tuoksui vaahtokarkilta ja vodkalta. Edessä aukeni valtava nurmikenttäinen pihamaa, jonka keskellä seisoi vankkana talo, joka oli kaikkien mittojen mukaan suunnaton. Seiniä peittivät paksut murattiverhot ja ranskalaiset ikkunat. Talo oli suoraan viktoriaanisesta romaanista. Vieraat kuhisivat kuin muurahaispesässä.

Aurinko oli laskemassa, valot kävivät aina vain kirkkaimmiksi. Musiikki vyöryi pihalle kuin hyökyaalto ja iski vasten Eliasta. Talon portaita ylös kulki punainen, samettinen matto.

Elias seisoi pihalla suu auki yrittäen käsitellä kaikkea.

"Tämä on liikaa. Tiedän."

Yksi asia oli selvää, Elias oli alipukeutunut. Kun lukiolaiset puhuivat keskenään "hulluista bileistä", se merkitsi yleensä sitä, että joku oli saanut hommattua vähän pilveä. Elias ei olisi ikimaailmassa olettanut tätä. Jos ihmisellä ei ollut pulaa rahasta, eikä resursseista ja antoi mitä tahansa, että muut palvoisivat tätä, sai ihmeitä aikaiseksi.

Elias ja Felicia tunkeutuivat sisälle. Joku ohikulkija heitti glitteriä heidän päälleen. Tällaisissa paikoissa ryhmät vaihtuivat nopeasti. Mitä enemmän ihmiset joivat, sitä rohkeammin he lähtivät retkille. Alkoholin luoma itsevarmuus sai ihmiset riipaisevan riemukkaiksi. Felicia puristi Eliaksen kättä, jotta he eivät kadottaisi toisiaan ihmispaljoudessa. Elias ei ollut pitkään kaivannut viinaa niin paljon kuin nyt.

"Mitä helvettiä sinulla on päällä?" Andrew kiersi käsivarren Eliaksen olkapäälle.

"Vaatteet. Kukaan ei kertonut, että tämä oli muotinäytös."

"En kehdannut sanoa mitään", Felicia nauroi.

"Petturi."

"Asiat ovat huonosti jos Brooks on paremmin pukeutunut."

Brooks jyräsi tiensä ihmispaljoudesta. Inho, joka kasvoilla välähti, kun hän tajusi, että Elias ja Felicia olivat tulleet yhdessä, sytytti jotain Eliaksessa. Brooks oli pukeutunut kokomustaan. Kasvoilla ja rintakehällä oli glitteriä. Löysä, napitettava paita, joka oli avoinna lähes napaan asti sai Eliaksen nielaisemaan. Tapa, jolla valot tanssivat hänen kasvoillaan, poskien paljeteilla...

Felicia halasi Brooksia, joka ei irrottanut katsetta Eliaksesta.

"Olen yllättänyt, että Natalie päästi sinut oviaukosta."

"Minkäs teet. Ei minua voi vastustaa", Brooks sanoi viileästi.

Felicia ja Elias värähtivät. Kukin omasta syystään.

Elias oli käynyt strippiklubeilla ja valtavissa yökerhoissa monia vuosia. Maksanut tiensä rahalla paikkoihin, joihin hänellä ei ollut mitään asiaa. Elias oli nähnyt kaikenlaista. Mutta tämä, nämä juhlat, olivat hullut. Talossa oli shampanjavuoria. Useampia.

Natalien syntymäpäivätoive oli juoda vartaloshotteja edustusjoukkuelaisten navoista. Se oli kiusallista, mutta kaikki olivat humalassa. Kun Elias veti T-paidan päänsä yli, yleisö hurrasi.

"Tiesin, että olisit herkullinen", Natalie kehräsi ja piirsi terävällä kynnellä viivaa Eliaksen vatsalihaksille. Elias ja Brooks vilkaisivat toisiaan. Ainakin heillä olisi pian jotain yhteistä. Natalie olisi hyväksikäyttänyt heitä molempia. Natalie yritti suudella häntä vodkanhajuisilla huulillaan, mutta Elias käänsi päänsä.