From a kiss to the lips... // BC Oneshots ( Olli x Aleksi )

Valentine's Day 6/9

I WANT YOU

Olli

Mä olin lukittautunut koulun vessaan ja nojasin sen kylmään valkoiseen kaakeliseinään. Mun olisi tehnyt mieli iskeä pääni siihen samaiseen seinään niin lujaa, että multa olisi lähtenyt taju. Mä olin ihan helvetin kusipää. Idiootti. Yks saatanan pelle jätkä, joka pelkäsi muiden mielipiteitä ja josta oli muuttumassa hyvää vauhtia kaikkien niiden urpojen kaltainen. Homous ei ehkä ollut tarttuvaa lajia, mutta urpous tuntui olevan. Se olisi pitänyt lisätä johonkin yleiselle tartuntatautien listalle. Niin moni siihen oli sairastunut.

Mä olin viimeiset viikot vaalinut muistoa siitä yöstä. Se oli ollut mun elämän paras yö. Heittämällä. Ja mä olin tajunnut olevani ihan helvetin kusessa Aleksiin. Eikä se edes ollut enää mitään pelkkää ihastusta. Se sai mun aivot jotenkin ihan jumiin ja niin sekaisin, etten mä välillä tajunnut yhtään mitä mä tein.

En mä tajunnut nytkään. Siksi mä päätinkin lähteä kesken päivän pois koulusta ja lähdin kävelemään kohti paikkaa, josta mä olin muutama viikko aiemmin hiipinyt aamun koitteessa kiireellä karkuun. En oikeastaan Aleksia, vaan mun omia ajatuksia ja pelkoja.

"Mitä sä täällä teet?" - Aleksi kysyi multa tylysti, kun se näki mut tullessaan kotiin. Mä olin seisoskellut sen talon edessä jo jonkin aikaa ja vaan odottanut, että sen koulu loppuisi ja se ilmestyisi jossakin vaiheessa tänne. Mä olisin odottanut vaikka yöhön saakka. Mä en kestänyt, kun Aleksi oli mulle niin kylmä. Mä olin ollut tyhmä, ihan hirveä idiootti, mutta mä tarvin sitä. Mä halusin olla sen kanssa.

"Mä tulin.." - mä aloitin sanomaan, mutta keskeytin puheeni, kun mä näin sen jätkän saapuvan paikalle. Sen, joka oli ollut sen kanssa silloin leffassakin. Se moikkaili Aleksille kauempaa ja mä jäin tuijottamaan sitä kun se käveli meitä kohti.

"Tulinko mä väärään aikaan vai onks meillä jotain kimppakivaa tänään tiedossa?" - se huikkasi Aleksille rennosti virnistäen tullessaan meidän luo ja katsoi sitten mua. Mä olin miettinyt, mitä se oli Aleksille, eikä se siis tosiaankaan nähtävästi ollut mikään sen pelkkä kaveri. Se sai mut kihisemään raivosta.

Mä olin kateellinen, kun toi ääliö saattoi noin vain ilmestyä ja heittää jotain tollasta, ihan siis tosta noin vain. Saatanan mulkku. Mä olin mustasukkainen ja näin jo mielessänikin seuraavien tulevien minuuttien tapahtumat. Aleksi menisi ton helvetin kusipään kanssa kotiinsa viettämään iltaa ja mä jäisin tähän tuijottamaan niiden perään tyhjänä ja sydän murtuneena, mun aivojen toistaessa kuvia mun päässä kerta toisensa jälkeen, mitä ne tekisi siellä.

Mä kuvittelin, kuinka toi mulkku kuolaisi Aleksin naaman, kuinka sen ällöttävät limaiset kädet koskisi siihen, kuinka se paskakasa veisi sen sänkyyn ja se mielikuva siitä, olikin mulle sitten se ihan viimeinen pisara. Mä en kestänyt kuvitella sitä yhtään enempää.

"Tuu mennään, Olli olikin just lähössä" - Aleksi sanoi sille mulkulle, kaivoi avaimet taskustaan ja avasi ulko-oven. Se tyyppi hymyili sille likaista mielistelevää hymyään, oli lähdössä sen mukaan ja silloin mun aivoissa naksahti. "Ette saatana mee!" - mä parkaisin ja tönäisin sen tyypin sivummalle, enkä yhtään välittänyt siitä, että se oli mua isompi, vanhempi ja vahvempi, sen todennäköisesti harrastaessa varmaankin jotakin voimailulajia sen kropasta päätellen.

Mä syöksyin Aleksin luo, otin sitä ranteesta kiinni ja vedin sen mukanani rappukäytävään. Ulko-ovi meni lukkoon sulkeutuessaan meidän perässä, ennenkun se mulkku ehti väliin ja mä lähdin raahaamaan Aleksia kohti sen asuntoa, sen tyypin jäädessä meidän taakse hakkaamaan sitä ovea ja huutamaan jotakin, mitä mä en enää kuullut tai ainakaan välittänyt siitä vittuakaan.

"Mikä vittu sulla on? Mitä sä musta oikeen haluut?" - Aleksi kyseli multa vihaisesti, kun mä talutin sen sen kotiovelle ja se avasi meille oven. Mä työnsin sen sisälle ja annoin sille vastauksen, kun ovi sulkeutui. "Mä haluun sut" - mä kerroin, puristin sen itseäni vasten ja halasin sitä tiukasti.

"Sä oot ollu yks kusipää" - Aleksi sanoi mulle, edelleen vähän vihaisen kuuloisena, mutta ei ehkä enää ihan niin vihaisen, kun vähän aikaa sitten. Kyllä mä tiesin sen jo itsekin. Mun piti sanoa Aleksille vielä jotain, pyytää anteeksi tai jotakin, mutta sitten sen puhelin alkoi soida. "Älä vastaa pliis, oo kiltti" - mä anelin siltä. Se oli takuuvarmasti se helvetin ällöttävä runkkari, joka sieltä soitteli sen perään.

Aleksi vilkaisi puhelintaan, katkaisi puhelun ja näpytteli jonkun viestin sille kai vastaukseksi. Se laittoi puhelimensa eteisen lipaston päälle ja mä otin sitä sen molemmista käsistä kiinni. Sitten mä suutelin sitä. Se pysyi paikoillaan, eikä vastannut mun suudelmaan, muttei vetäytynyt poiskaan ja mä tunsin, kuinka sen vartalo rentoutui pikkuhiljaa mun jatkaessa sen suutelua ja silittelyä.

Mun huulet irtautui hetkeksi sen huulilta ja jäi odottamaan melkein sen huuliin kiinni, mitä se tekisi. Mä en tiennyt, käskisikö se mun painua helvettiin vai antaisiko se mun jäädä, mutta mä odotin sydän pamppaillen sen päätöstä.

Hetken päästä sen huulet etsi mun huulet ja mä huokaisin helpotuksesta ja suutelin sitä taas. Se ei laittanut vastaan, kun mä nostin sen syliini ja kannoin sen makkariin.

--

Sanoja: 759

OMG, something is finally happening! ♡♡♡ (ei siis tässä stoorissa, vaan irl, uudet kuvat on aika hot)