Stalkkaaks sä vai mitä?

1.8K 59 21
                                    


Jonah
Olimme kävelleet meidän fanien läpi ja niitä oli erikoisen paljon. "Mila mähä sanoin että se ei ollu nii kamalaa" sanoin ja katsoin ympärilleni ettien Milaa.

"Mila? Mila??" Aloin panikoimaan kunnes tajusin ettei Mila ei ole täälä. "Oottakaa pojat hetki" sanoin ja juoksin ettsimään Milaa fanit ympäröiden minut.

"Mila?!!" Mä hoin vähän huolissani tietäen Milan paniikkikohtauksista mut mä en löytäny tai nähny sitä. Paska mä oon jo nyt hukannu mun lapsen.

Noin ainoastaan alle minuutin ettimisen jälkeen kuulin ku tuttu ääni huusi nimeäni. "Jonah?" Kuulin kun Mila huusi hiljaa jostain kaukaa.

Vihdoin näin Milan ja kiiruhdin hänen luokseen. Mila oli saamassa paniikki kohtausta. Musta tuntu niiiiin pahalta että olin jättäny Milan. Otin hänen käsivarrestaan kiinni ja vedin hänet kanssani autolle.

Saavuimme autollae ja Mila oli vähän rauhoittunut. Mila kiipesi takapenkille ja Jack osasi rauhoittaa hänet sillä Jackin sisko oli nuorena saanut myös paniikkikohtauksia.

Kaikki pojat jutteli keskenään ja vilkuilin Milaa peilistä nähden hänen katsellen vain ulos.

~~~

Kun olimme perillä Mila meni huoneeseensa ja olin varma ettö hän vihasi minua.

Mila

Tulimme sisälle ja meni yläkertaan. Hetken päästä nousin ylös ja kävelin keittiöön syömään. Vähän ajan päästä pojat käveli luokseni paitsi Jonah joka ei ollut alakerrassa.

"Must tuntuu et sun kanttis mennä käymään Jonahin luona" Jack sanoi. "Miks?" kysyin. "Koskaa... se luulee et sä vihaat sitä jaa et se on kamala vanhempi ja kaikkee sellasta" Zach sanoi. "Oikei miks se sellasta ajattelis? Toiha oli vaa paniikki kohtaus?" Kysyin. "No emminä tiiä mutta mee silti puhumaa sille" Corbyn sanoi "mä eka käyn vaihtamas mun yö vaatteet mut mis siis Jonah on?" kysyin ja nousin seisomaan haukotellen. "Se on sen huoneessa" Daniel sanoi.

Kävelin yläkertaan huoneeseeni ja vaihdoin yö vaatteeni. Sen jälkee kävelin Jonahin huoneesee. Koputin sen oveen ja kuulin kuinka Jonah sanoi hiljaa "sisään". avasin oven ja näin ku Jonah makas sen sängyllä.

Se katto mua ja hymyili. "Mila mä oon tosi pahoillani" se sano. Mä hyppäsin sen viereen  sängylleensä. "Ei se haittaa noi on käyny varmaa 100 kertaa ennenki" sanoin ja Jonah vaan hymyili surullisesti.

"Mut nyt mä aijon nukkua koska kello on jo 22.00" Jonah haukotteli. "Mulle kyl kelpaa" Sanoin kömmin Jonahin viereen saaden hänet naurahtamaan ja hån laittoi kätensä ympärilleni.

"Mila ooks sä varma että sä et oo vihane mulle?" Jonah kysyi. "Usko pois mä voin hyvin enkä mä oo kellekkään vihane" vastasin.

"No hyvä piti vaa varmistaa" Jonah sano. "Mutte Jonah.." "nii?" "Voinks mä kutsuu sua mun iskäks?" Mä kysyin. "Se ois maailman paras asia" Jonah hymyili. "No hyvä mut öitä" sanoin hymyillen. "Öitä" Jonah sanoi myös hymyillen.

~~~

heräsin siihen ku musta otettiin kuvia. "Hysss se herää" "niiku goalsss" "ei ne herää" "laittakaa salamat pois" "söpöys yliannostus" kuulin kuinka pojat kuiski.

"Älkää huoliko mä heräsin jo" sanoin ja avasin silmäni. "Mähä sanoin!" Daniel sanoi ja löi Zachia leikillä käteen. "No sori" Zach sanoi. "No nouskaa ylös me lähetää syömään aamupala jonnekki muualle kerranki" Daniel sanoi.

"Mut Jonah ns iskä ei oo vielä heränny" sanoin ja käännyin kattsomaan nukkuvaa Jonahia. "Awwwww sä kutsut sitä sun iskäks" Corbyn sanoi kimeällä äänellä. "Joo o koska eikö se oo aika tavallista nykyää." sanoin ärsyyntyneenä koska olin väsynyt.

Adopted By Jonah Marais Where stories live. Discover now