T R E I N T A Y C U A T R O

3K 195 103
                                    

Zac

Musiikki soi korvissani, kun astelin taksista hotelliin, jossa yöpyisin matkani ajan. Vastaanottovirkailija yritti flirttailla minulle, kun pyysin avainkorttiani huoneeseen, mutta luotuani vihaisen katseen hänelle, hän lopetti ja käyttäytyi asiallisesti. Hän sai luvan etsiä jonkun muun, jolla kiinnosti.

"Kiitos", mumisin ja vedin avainkorttini hänen kädestään, jonka jälkeen astelin hissiin. Hissi liikkui rasittavan hitaasti ylöspäin, mutta kun pääsin vihdoin oikeaan kerrokseen, suorastaan ryntäsin huoneeseeni ja paiskasin oven kiinni.

"Oh god..." huokaisin laskiessani matkalaukkuni lattialle ja lysähdin sängylle. Katseeni kiertää huoneen ympäri ikkunalle, josta näkyy Pariisi. Otin syvään henkeä ja kiitin itseäni siitä, että olin selvinnyt tähän asti ilman purkautumista. Laitoin silmäni kiinni ja vain keskityin musiikkiin kuulokkeissani.

Sydämeni jätti lyönnin välistä, kun kuulin, mitä biisin sanat sanoivat:

I'm angry but I still love you
Pills n potions
We're overdosin'
Can't stand it but I still love you

I still love, I still love, I still love, I still love, I still lo-o-ove

I still love, I still love, I still love, I still love, I still love

I still love, I still love, I still love, I still love, I still lo-o-ove

I still love, I still love, I still love, I still love, I still love

Ayo, they could never make me hate you
Even though what you was doin' wasn't tasteful
Even though you out here lookin' so ungrateful

Päivä päivältä luulin, että seuraavasta päivästä ilman Sebastiania tulisi helpompaa, mutta jouduin joka aamu pettymään. En vieläkään ollut päässyt yli hänestä, vaikka kuinka paljon yritin.

En ollut puhunut sanaakaan Sebastianille sen Skype-puhelun jälkeen, en sanan sanaa. Tiesin, että jos kuulisin hänen äänensä vielä kerran, tai näkisin hänen hymynsä, ryntäisin takaisin hänen syliinsä saman tien. Ja en halunnut sitä. Halusin jatkaa elämääni ilman pettäjiä, jotka olivat tulleet vähän liiankin tutuksi. Olinko todella ainoa ihminen, joka halusi olla vain yhden ihmisen kanssa, ja joka arvosti lojaaliutta vain yhdelle?

"Hitto vieköön", kirosin hiljaa, kun kuulin koputuksen ovellani. Raahauduin ovelle ja aukaisin sen, suuni loksahtaen auki, kun tajusin, kuka oven takana oli. Hän vain hymyili pienesti ja astui sitten eteenpäin, sulkien minut lämpimään syleilyynsä.

----------------------------------------------------------------------------------------
"Ahh... Tää tuntuu niin hyvältä", hän huokaa ja painautuu lisää vasten minua. Pehmeät huulet painautuivat kerta toisensa jälkeen kaulalleni. Käteni vetivät häntä enemmän kiinni itseeni, eikä välillämme ollut milliäkään ilmaa.

"Lisää", henkäisin, kun hän siirsi huulensa omiani vasten nälkäisenä. Tunsin hänen vahvat lihaksensa käsieni alla, kun liikutin niitä hänen selällään.

"Mieluusti", kuiskaus kuului korvan juuressani, jonka jälkeen hän käänsi meidät ympäri, nyt minä hänen allaan. Hänen kätensä vaelsi haaroihini ja puristi hellästi.

"Kovemmin", pyysin hieroen vartaloani häntä vasten, "Kovemmin..."

"ZAC!"

Silmäni rävähtivät auki ja pomppasin kauhuissani kauemmas hänestä. Mitä olin mennyt tekemään?

"Kuule, ois ihan kiva, jos et yrittäisi panna mua unissas", Kaiden tuhahti ja virnisti sitten hieman, ennen kuin käänsi kylkeään ja jatkoi uniaan.

My Lion (Finnish)Where stories live. Discover now