Uusi tapa rakastaa

Luku 54- Hyvää ystävänpäivää

Arvatkaa kuka unohti idean yön aikana. Ainii ja mp euroviisu voittajasta. Ja antakaa jo nyt anteeks mun tietämättömyys. Olin laiska tekemään tausta tutkimusta :D Ja vielä tänne alkuun että on aamupäivä.

Johannes

Istuin sängylläni katsomassa youtubea. Hetki sitten huoneessani ollut rauha muuttui sekunneissa kaaokseksi. Kuulin kuinka palohälytin alkoi soimaan ja Minna huusi jotain alakerrasta. Nousin sängyltä salamannopeasti ja nappasin nopeasti hupparin lattialta jotta en jäätyisi ulkona.

Juoksin jo alakertaan kun huomasin keittiöstä levinneet liekit eteisessä. Näin avonaisesta ovesta että ulkona oli vain Minna ja Peetu. Olisin vielä päässyt tulesta läpi ilman suuria vahinkoja mutta Aurora oli vielä yläkerrassa.

Katsoin nopeasti vielä Peetua joka katsellaan pyysi tulemaan ulos mutta en aijo jättää Auroraa. Harpoin portaat takaisin yläkertaan ja juoksin Auroran huoneeseen joka oli käytävän päässä. Menin huoneeseen sisään ja etsin katseellani Auroraa.

Hän istui sängyn nurkassa itkien hysteerisesti äitiä. Menin Auroran luokse ja nostin hänet syliin. Tiesin että huoneeni ikkunan ulko puolella on tikkaat mutta sinne ei kerkiäsi.

"Aurora kyllä me selvitään hengitä rauhassa" yritin rauhoitella pikku tyttöä itsekkin ollessa paniikissa. Laskin Auroran takaisin sängylle ja menin häne ikkunan luokse. Yritin parhaani olla nopea ikkunan avaamisessa.

Sain ikkunan auki ja katsoin alas. Pari hassua metriä matkaa maahan. Jos halusin saada meidät elossa ulos niin nilkan paskominen ei edes kuulostanut pahalta. Käännyin ympäri huomatakseni että oven alta alkoi tulla savua huoneeseen.

"Aurora, mä meen ensin ikkunasta alas ja sitten sä hyppäät perässä. Mä otan kiinni" sanoin Auroralle joka tärisi vieressäni.

"En mä uskalla ollaan hirveen korkeella" Auroa itki jalkaani vasten.

"Mä otan kiinni sulle ei käy kuinkaan okei, luota vaan muhun" vakuuttelin Auroraa vaikka en itsekkään uskonut tämän onnistumiseen.

"Sun pitää vaan hypätä ku mä huudan okei" sanoin vielä ja Aurora nyökkäsi.

Menin istumaan ikkunalle ja vilkaisin nopeasti alas ennen kuin tipputtauduin. Ai vittu kirosin itselleni kun tunsin nilkassani pistävän kivun. Adrenaliini kuitenki piilotti suurimman osan kivusta ja nousin seisomaan.

"Aurora hyppää" sanoin tytölle joka oli jo päässyt istumaan ikkunalle. Aurora katsoi peloissaan alas.

"Tuu vaan mä otan kiinni" sanoin. Aurora empi hetken kunnes hän matki minua ja tiputtautui suoraan syliini.

Auroran halatessa minua tiukasti sisällä pamahti ja ikkunasta lensi kaiken näköistä palavaa. Käänsin nopasti selkäni ikkunaa päin suojaten Auroran. Tunsin selässäni polttavaa kipua.

"Ai saatana" kirosin. Nousin seisomaan hetken päästä ja hölkkäsin meidät etupihalle johon palokunta ja ambulanssi oli saapunut. Tunsin veren valuvan silmäni vieressä ja käteni tärisivät. Päästin Auroran maahan ja hän juoksi Minnan luokse.

Itse jäin seisomaan paikalleni ennen kuin alkoi heikottamaan ja hengittäminen hankaloitui. Aloin yskimään. Kurkkuni oli kuiva ja keuhkoni täynnä todennäköisesti häkää. Kurkkuani pisti viimeiset yskäisyt joissa oli verta mukana. Sen jälkeen kaikki pimeni.

Heräsin kirkkaassa huoneessa. Päähän koski enkä muistanut mitään. Avasin silmiäni ja totuttelin valoon hetken. Suljin kuitenkin silmät valon sattuessa päähän.

"Sä heräsit luojan kiitos mä pelkäsin" kuulin tutun äänen. Raotin silmiäni nähdäkseni itkuisen Antonin.

"Älä puhu" Peetu sanoi.

"Lääkäri sano että sun pitää juoda ensin jotain, kuulemma sen verran kuiva kurkku" Peetu jatkoi. Nyökyttelin hieman päätäni. Tuntui että kaikki paikat oli jumissa ja niihin sattui.

"Sun selässä on palovammat ja sun kulman yläpuolelle tuli haava jostain terävästä muovinpalasta" Peetu selitti.

"Aurora ja Minna odottaa tossa käytävällä lääkäriä, niillä molemmilla oli kaikki ihan hyvin. Aurora oli vain hengittäny hieman häkää mut ei hirveesti niin se ei kuulemma ollut kovin vaarallista" Peetu kertoi. Nyökyttelin vain päätäni.

Anton oli istunut hiljaa ja kuunnellut Peetua. Hän piti kädestäni kiinni tiukasti. Hetken päästä lääkäri käveli huoneeseen Minna ja Aurora perässään.

"Niin selkäsi on palanut joistakin kohdista palavien muovin palojen seurauksena" lääkäri aloitti ja takaumat iski siitä hetkestä kun pamahdus kuului. Ravistelin päätäni ja avasin silmäni.

"Nilkkasi murtui tiputuksesta ja oikean kulmasi yllä on haava sekä olkapäissä on naarmuja" lääkäri jatkoi listaa.

"Siinä sinulle vettä, se voi hieman kirpaista sillä olit hengittänyt jonkinh verran häkää ja yskit hieman verta" lääkäri sanoi ennen kun poistui huoneesta. Otin vesilasin tärisevään käteeni ja nousin hitaasti istumaan mikä sattui helvetisti. Join vettä alkuun vähän jonka jälkeen sivuutin kirvelyn ja kaadoin loputkin vedet kurkusta alas.

Minnan miljoonannen kiitoksen jälkeen ja Auroran viedessä Antonin paikan vierestäni ovelta kuului koputus. Anton nousi ja meni avaamaan oven. Sisään käveli Alina ja Lenni huolestuneet ilmeet kasvoillaan.

"Hyvää ystävänpäivää vähän synkemmissä tunnelmissa" Lenni sanoi sulkiessaan oven.

sanat 688

En kommentoi.