Luku 23- Kenkävaras

197 14 1
                                    

Anton

Jenna avasi ulko-oven ja minä työnsin hänet sisälle. Jenna hymyili kiireelleni, en voinut sille mitään. Emme olleet nähneet koko viikolla eli kolmeen päivään. Potkin kenkäni helvettiin ja vedin Jennan mukanani hänen huoneeseen. 

Jenna sulki oven perässämme ja minä työnsin hänet sängylle. Menin Jennan päälle makaamaan ja hautasin kasvoni hänen kaulaan. "Mulla oli ikävä" sanoin. "Nii mullaki" Jenna sanoi ja kiersi kätensä ympärilleni.

Kierähdin pois Jennan päältä ja onnistuin tippumaan sängyltä. "Ai vittu" sanoin ja pidin rannettani. Kuulin sängyn päältä vain nauramista. "Ei oo hauskaa" sanoin ja nousin istumaan. "Ei tietenkää mut sattuko sua" Jenna kysyi kun huomasi ilmeeni. "Vähän" myönsin ja nousin lattialta ylös. "Sulle se vaan sattuu ja tapahtuu" Jenna sanoi ja halasi. 

"Onks sulla muuten nälkä" Jenna kysyi, nyökyttelin vastaukseksi. "Mitä sä haluut syödä" Jenna jatkoi kyselemistä. "Risottoa" sanoin hetken mietiskelyn jälkeen. "Meil pitäis olla siihen tarvikkeet" Jenna sanoi ja nousi sängyltä. 

Seurasin Jennaa heidän keittiöön ja siellä pyöri pieni rotan näköinen koira. "Mikä ton nimi on" kysyin. "Minkä nimi" Jenna kysyi kun ei ollut tajunnut mitä tarkoitin. "Ton koiran" kysyin ja kyykistyin sen eteen. Koira haukahti minulle ja juoksi olohuoneeseen. "Aa se on Muru" Jenna sanoi ja nosti keittiöön takaisin tulleen koiran. 

"Aika nopee" sanoin kun Muru kiiti ja liiti ympäri taloa. "Joo sillä on energiaa" Jenna sanoi ja kaivoi jääkaappia. Muru hävisi hetkeksi johonkin ja palasi takaisin kengän kanssa. Naurahdin näkymälle, pieni koira joka raahasi melkein samankokoista kenkää mukanaa. "Öö mistä se sai kengän" kysyin ja katselin ku koira heilutteli sitä.

"Vitun rotta" Jenna sanoi ja lähti Murun perään. Hetken päästä Jenna palasi keittiöön. "Se oli päässy jotenkin eteiseen" Jenna sanoi turhautuneena. "Nokkela koira" sanoin ja nousin tuolilta mihin olin istunut. "Mutku se ei sais koskee kenkiin" Jenna huokaisi. "Mut ei käyny mitenkää, kenkä on fine ja Muru aloillaa" sanoin ja pussasin Jennaa. 

Jenna hymähti ja palasi takaisin ruuan tekemiseen. Ja tää ei oo sitä mitä luulette, en pakota Jennaa tekemään ruokaa. Mun kokkaustaidot on vaan sen verran paskat, että koko keittiö olis muuten tulessa. Sen takii istuin vieressä kun Jenna teki ruokaa.

Kuulin töminää ja hetken päästä Muru ilmestyi keittiöön. Koira juoksi Jennan jalkoihin ruuan toivossa. "Ei sulle nyt oo mitään" Jenna sanoi. Muru haukahti vastalauseena ja lähti tekemään jotain muuta.

Ruoka oli kohta valmista ja mulla oli nälkä. Nousin tuolilta ja kävelin Jennan taakse. Kiedoin käteni hänen ympärilleen ja katsoin hänen olan yli mitä hän tekee. "Moi" sanoin. "Moi" Jenna vastasi ja käänsi katseensa minuun.  "Saat kohta ruokaa" Jenna sanoi ennen kuin kerkesin edes kysyä. "Paitsi jos syön sut ensin" sanoin virnistäen. "Ehkä myöhemmin" Jenna sanoi. "Okei" sanoin ja silitin Jennan kylkeä hymyillen.

Olimme saaneet syötyä ja nyt katsoimme elokuvaa Jennan sängyllä. Jenna oli ottanut hupparini ja makasi se päällään tyytyväisenä sylissäni. Hetken päästä Jennan huoneen ovelta kuului kolinaa. Jenna nousi vastahakoisesti avaamaan oven vaan nähdäkseen Murun uusi kenkä mukanaan.

"Taas toi rotta on vieny kengän" Jenna sanoi ja otti kengän pois Murulta. "Kiva" sanoin ja katselin tilannetta vieläkin maaten sängyllä. "Hengitä, se on vaan kenkä eikä sille oo ees tapahtunu mitää" sanoin. "Joo" Jenna sanoi ja veti syvään henkeä pari kertaa.

Hetken päästä Jenna palasi huoneeseen ja heittäytyi takaisin syliini. Silittelin hänen hiuksiaan ja jatkoimme elokuvan katsomista. Jenna nukahti jossain kohtaa elokuvaa, en ihmettele elokuva oli tylsä. Nostin Jennan varovaisesti pois päältäni ja menin käymään vessassa.

Olin menossa takaisin Jennan huoneeseen, mutta Murun kiito juoksu vei huomioni ja tajusin sen vetäneen jostain taas kengän. Mistä helvetistä se kaivoi niitä. Menin katsomaan kun Muru juoksi ympäri olohuonetta minun kenkä suussaan. "Ei vittu, sä oot kyllä yks kenkävaras" sain sanottua.

Muru otti jalat alleen kun tajusi läsnäoloni, onneksi se jätti kengän. Nappasin kengän ja vein sen eteiseen. Varmistin että eteisen ovi menee kunnolla kiinni ennen kuin menin takaisin Jennan luokse. Avasin huoneen oven hiljaa ja suljin sen ennen kuin eräs kenkävaras kerkesi sisään. Menin takaisin Jennan viereen ja otin haliini.

sanat 637

Puolet tästä luvusta on kirjotettu äikän tunnilla, musta tuntuu että se on paljon sujuvampaa tekstiä ku tää loppu.

Täs luvus on sanottu Jenna 41 kertaa, laskin koska tuntu siltä että joka lausees luki Jenna.

Mutta joo en taaskaan jaksanu oikolukee kunnolla et voi olla kirjotus virheitä. Ja en muista enää sanoinko että voitte ehotella jotain tapahtumia, ei hätää mulla on kyllä ideiota mut aattelin vaa kysyy jos jokuu haluu jotain.

Uusi tapa rakastaaWhere stories live. Discover now