Mieli

12. yksi virke

Joskus ei ole aikaa sanoa hyvästi.
Ei aina, niinkuin ei nytkään. Niin, niinhän minä luulin, vaikka aikaa oli ollut kauan.
Liian kauan aikaa sanoa yksi virke jota ei lopulta uskaltautunut sanomaan kumpikaan.
Virke jonka sanoessani sinulle olisin voinut estää kaiken.
Virke jonka sanoessasi olisit voinut viedä tämän surun minulta.
Virke joka olisi taipunut eri persoonaan, kun sen olisi sanonut eri ihminen.

Ja voikun olisit älynnyt ettei tätä virkettä olisi edes tarvittu, sillä oli sinun päätöksesi lopettaisitko.
Sinä et lopettanut tarpeeksi aikaisin.
Jos olisin sanonut tämän virkkeen, olisin voinut saada sinut lopettamaan ajoissa.

Ja niin sinä olitkin lopettanut, mutta liian myöhään. Minä menetin sinut.

Jos olisin sanonut sinulle:
"Rakas, jos et lopeta juomista, juominen lopettaa pian sinut"
Olisin ehkä voinut vielä pitää sinut.

Jos sinä olisit sanonut minulle:
"Rakas, jos en lopeta juomista, juominen lopettaa minut"
Olisit ehkä voinut vielä pysyä kanssani.

Mutta virkettä ei kuulunut. Ja nyt ei kuulu sinuakaan.

Mitä menit tekemään, alkoholi?
Miksi veit taas yhden ihmisen täältä, alkoholi?