Mila
1.6 perjantai
6:20
"Auauauauauau!" Huusin heräämällä nopeean kipuun. Avasin nopeasti silmäni ja nousin istumaan, nähden Alexin istuvan jalkojeni päällä.
"Oliko pakko hypätä" mumisin työntäen pääni takaisin tyynyyni.
"Oli" Alex vastasi.
"Mitä sä täälä teet? Ja missä Jemy on?" Kysyin tietäen Jemynkin olevan täälä.
"Meni vessaan" Alex vastasi ottaen puhelimen taskustaan.
"Joo just nii, luuletko oikeesti" sanoin heittäen peiton päältäni. Nousin ylös ja kävelin ulos huoneestani.
Avasin Corbynin huoneen oven. Sielä he olivat. Muhinoimassa.
"Hyi lopettakaa!" huusin ja Jemy hyppäsi nopeasti Corbynin päältä pois.
"Jemy, hopi hopi" pidätin ovea ammollaan viittoen Jemyn ulos. Hän nopeasti käveli ulos huoneesta, naama punaisena.
"Ja Corbyn haluat varmaan peittää ton telttas" sanoin ennen kuin suljin oven ja heitin Jemylle katseen.
"No sori! Pakko oli jotai tehä kun kerran täälä ollaan" Jemy puolusteli samalla kun kävelimme takaisin huoeneseeni.
"Se oli Corbynin päällä" sanoin pettyneenä ja kaaduin takaisin sängylleni.
"Kello on puoli seittemän, meilä on paljon tekemistä" Alex sanoi lyöden kätensä yhteen.
"Puoli seittemän?!" Toistin Alexin puheet.
"Te kuvotatte mua"
"On viimenen päivä! Tänään pitää pistää hienoks" Alex hyppäsi ylös sänkyni jalkapäästä ja nosti laukkunsa lattialta.
"Mitkä vaatteet mä ees laitan?" Mumisin sängystä ja Alex käveli vaatekaappiini.
"Löyty" Kuulin Alexin sanovan ja kävelevän ulos kaapistani.
"Mitä sä löysit?" Kysyin.
"Mekko" Alex vastasi ja käänsin pääni häntä vasten, hämmentyneenä sillä en tiennyt että omistin enemmän kuin yhden mekon.
"Mitä" sanoin nousten istumaan sängylleni samalla katsoen vanhaa mekkoa.
"No sii joo onha tää aika vanhanaikane ja nii, mutta nätti tää on" hän sanoi, mutta jatkoin vain mekon tuijottamista.
"Mitä? Onha tää sun?" Alex pidätteli mekkoa, joka roikkui hengarissa.
"No eiku mä pidän muitte mekkoja mun kaapissa" vastasin sarkastisesti.
"Mistä sä löysit ton?" Kysyin hämmästyneenä.
"Se oli sun kaapissa" hän vastasi ja Jemy oli lopettanut penkilläni pyörimisen nyt keskittyneenä hämmentävään tilanteeseen.
"Mitä nyt? Kerro? Mikä tässä mekossa on nii erikoista?" Alex kysyi ihmeissään katsoen mekkoa.
Yskäisin nopeasti yrittäen miettiä sanoja.
"Mhh.. se on mun mm.. äidin" vastasin ja Alexin ja Jemyn suut loksahtivat auki.
-
"Muista pidättää sitä sitten kun sä kasvat siihen" äitini sanoi hymyillen samalla katsoen minua peilin kautta.
"Tietenki" vastasin iloisena pidättäen aivan liian isoa mekkoa päälläni. Hymyilin äidilleni peilin kautta ja lähdin pyörimään makkuuhuoneessa, helma laahaten lattiassa.
-
"Sun äidin?" Alex kysyi rikkoen hiljaisuuden.
"Siis sun ihan oikean äidin??"
"No eiku sun äidin" vitsailin ja nousin sängyltä. Otin mekon käsiin ja kävelin peilin eteen.
"Laita se" Jemy sanoi kstsoen penkiltä.
"Joo" mumisin.
"Vois sitä"
"Okei!" Alex huusi lyöden kätensä yhteen.
"Tää herkkä hetki ei saa enää pidentyä koska meilä on paljon tekemistä" Alex sanoi lähtien kävelemään ympäri huonettani.
"Mila monta suihkua tässä huushollissa on?" Alex kysyi.
"Alex!" Jemy huudahti.
"Nyt ei oo oikee hetki" hän kuiskasi.
"Ei Alex on oikeessa, meilä on vähän aikaa ja paljon tekemistä"
"Mutta ne suihkut, no täälä mun huoneessa yks.. alakerran kylppärissä ja yläkerran kylppärissä, myös-" aloitin ennenkuin Alex keskeytti minut.
"Mä varaan Milan suihkun!" Hän huusi juosten kylppäriin.
"Miks te ette käy kotonanne suihkussa" huokaisin.
"Mä lähin heti ku mä kerkesin, nii lähti myös Jemy" Alex vastasi.
"Mistä sä tiiät?"
"Mä herätin sen" Alex vastasi vessasta kääntäen suihkun päälle.
"Ennen kuutta" Jemy lisäsi ja nousi penkiltä.
"Tuu Jemy mä näytän sulle sun suihkun" huokaisin ja kävelimme yläkerran kylpyhuoneeseen.
"Tässä pyyhe jaaa.. kyllä sä osaat suihkua käyttää, vai mitä?" Haukottelin ojentaen hänelle pyyhkeen.
"Jep" hän vastasi myös väsyneenä ja suuntasin alakerran kylppäriin.
"Miks te ootte näi aikasi hereillä?" Kysyin pojilta jotka istuivat pöydän ääressä selvästi väsyneinä.
"Sun kaverit" Jonah huokaisi nojaten käteensä.
"Tiiäks varotus ois ollu iha hyvä"
"Okei joo Jemy ja Alex on yläkerrassa suihkuissa joten älkää menkö sinne" sanoin kävellen kylppäriin.
"Se tarkottaa myös sua Corbyn!" Huusin ja riisuin vaatteni hypäten suihkuun.
6:45
Suihkun jälkeen juoksi pyyhe päälä yläkertaan jättäen yövaatteeni vielä kylppärin lattialle. Jemy seisoi huoneessani harmaa t-paita ja shortsit päällä, hänen hiuksensa olivat märät jonka takia paitansa oli hieman kastunut.
"Mitä sä laitat koulun?" yskäisin ja lopetin tuijottamisen nopeasti kävellen hänen ohitse vaatekaappini.
"Mmm.. mäki laitan vaan jonku iha perus mekon" hän vastasi harjatessaan hiuksiaan. Laitoin alusvaatteet päälle ja hupparin jonka löysin jostain kaapin pohjalta.
"Onko Alex vielä suihkussa?" kysyin kuivaten pyyhkeellä hiuksiani kun kävelin ulos kaapista.
"Joo-"
"En" Alex käveli ulos legginssit ja huppari päällä.
Alex työsti meikkiään samalla kun minä ja Jemy laitoimme hiuksiamme sillä emme kumpikaan niinkään meikkiä käyttäneet. Suoristin hiukseni ja Jemy teki korkkiruuvi kiharia itselleen.
8:10
"Osaatteko te tehä ranskanlettejä?!" Alex panikoi peilin edessä, sillä no afro jota oli viimeisen tunnin aikana värkännyt ei sopinut hänelle ihan yhtä hyvin kuin malleille kuvissa.
"Sori en mä noihi" Jemy nauroi hillittömästi kanssani.
"Okei okei ehkä joku pojista osaa" Sanoin rauhoittuen, mutta en pystynyt pitämään pokkaa katsoessani Alexia.
"No mene kysymään!" Hän huusi työntäen minut ovesta samalla agressiivisesti harjaten hiuksiaan.
Kävelin naureskellen alakertaan Danielin,Corbynin, Jackin ja isäni luokse.
"Osaako kukaan teista tehä ranskanlettejä afroon?" kysyi hilliten nauruskeluni.
"mikä saa sut kuvittelemaan että joku meistä osais tehä ranskanlettejä afroon?" Corbyn vastasi toisella kysymyksellä, katse puhelimessan.
"Itseasiassa mä osaan" Jack vastasi nostaen katseensa.
"No voitko auttaa? Alexilla on pikku ongelma" Sanoin, taas naurahtaen muistettuaan hänen hiukset.
"Toki mut mä en lupaa et niistä tulis kovin hyvät" Jack vastasi.
Suuntasimme yläkertaan ja Jack repesi heti nähtyään Alexin.
"Okei tulitko sä tänne nauramaan vai auttamaan" Alex pyöräytti silmiään kädet puuskassa.
"Joo joo, istu alas" Jack sanoi ja Alex istui tuolilleni. Jack teki jakauksen ja alkoi letittämään toista puolta. Otimme Jemyn kanssa valmiiksi mekkomme esille ja jatkoimme Alexin letityksen katsomista.
~15min päästä~
"Valmista!" Jack sanoi astuen taakse päin ja antaen Alexin katsoa peiliin.
"Luojan kiitos nää on paremmat" Alex huokaisi helpotuksesta.
"Paljon kello?"
"8:26" vastasin
"Meilä on 15 minuuttia aikaa!" Alex alkoi taas panikoimaan.
Huokaisin ja otin mekkoni sämgyltä väsyneenä. Hätistin Jackin matkoihinsa ja puimme kaikki mekkomme.
Kun olimme viimein valmiita -toisaalta hieman myöhässä aikataulusta- kiiruhdimme alakertaan korkokengät kolisten. Saimme poikien katseet ja kaiken huomion heidän kuultuaan meidät.
"Vau" Corbyn kuolasi Jemyn perään saaden Jemyn punastumaan.
"Omg ihanat letit!, kuka noi teki?!" Jack kimisi korkealla äänellä.
"Millo susta tuli noi nätti" Zach vitsaili tuijottaen.
"Mä oon aina ollu, mä tuon sen nyt vasta esiin" vinkkasin silmää ja pyörähdin 360 astetta heilauttaen samalla mekkoa.
"Lähetäänkö me?" Jonah kysyi nousten pöydän äärestä kävellen eteiseen.
"Joo, teijän pitää olla sielä 10:30 tai ainaki sun jos te muut ette tuu" Sanoin tarkoittaen isääni.
"Kyllä me Mila tullaan, älä sä huoli" Corbyn sanoi syöden leipäänsä.
"Mila millo sä ton mekon hankit?" Daniel kysyi hymyillen.
"Mmm.. Joskus?" Vastasin epävarmana.
"Tulkaa nyt te ette halua myöhästyä vikana päivänä" Jonah hoputti ovella.
"Kannattaa myös ottaa sateenvarjot sielä kuulema sataa ja ukkostaa ainakin päivällä ja illalla" Hän lisäsi, mutta ignoorasimme sen kiireessä. Kiiruhdimme ulos ja kello oli jo 8:50. Hyppäsimme autoon ja olimme koululla 9:10 joten olimme taas myöhässä.
"Te ette sit vaa osaa lähtä aikasin" Jonah huokaisi parkkeerattuaan autonsa.
"Okei hei hei!" Hyppäsin ulos ja yritimme juosta koululle joka oli mahdotonta pienissäkin koroissa joissa en ollut harjoitellut kävelemään.
Kiiruhdimme luokkaan keskeyttäen opettajan ja hyppäsimme Ethanin ja muiden viereen.
"Mukavaa että liityitte seuraamme Marais, Sadis ja Simpson" luokanvalvojamme sanoi selvästi ärsyyntyneenä, jatkaen päivän kertaamista.
"Taas myöhässä, vika päivä" Cloe kuiskasi virnistäen typerän hymyn kasvoilensa.
"Ole hiljaa" kuiskasin ja tönäisin leikillä.
Noin 10:00 lähdimme salia kohti. Kaikki muut 9-luokat olivat myös menossa salia kohten käytävät olivat ruuhkaisia.
Saliin päästyämme, istuimme kaikki penkki riville. Pääsin Cloen ja Jeremyn viereen ja 10:30 kaikkien luokkien istuttua alas, vanhemmat ja sukulaiset pääsivat saliin. Yritin etsiä poikia vanhempien keskeltä, mutta en löytänyt heitä.
Ehkä näen heidät lavalta.
Puheet ja muut alkoivat. Rehtorin puhe oli pitkä ja kaikki ala-asteen esitykset ja laulut alkoivat vähitellen kyllästyttämään.
Vihdoin aloitetiin jakamaan todistuksia ja stipendejä. Oppilaita kutsuttiin luokka luokalta aakkos järjestyksessä jolloin piti jäädä vielä lavalle seisomaan luokan kanssa kunnes oli seuraavan luokkan vuoro.
"9D" Luokkani sanotiin mikiin ja jännitys ja paineet alkoivat kerääntyä vähitellen kaikilla viimeistään tässä vaiheessa.
Heti ensimmäisenä:
"Amaz Bre" Bre nousi ylös ja kaikki alkoivat taputtamaan.
"Whohoo!" Huusin samalla kun sain Breltä vihaisen katseen joka kuitenkin muuttui hymyksi. Hänelle annettiin todistus ja ruusu jonka jälkeen jäi odottamaan muita luokkalaisiaan.
Nimet menivät ja olin syvässä kuiskailussa Cloen kanssa kunnes minut kutsutiin. Tietenkään en tajunnut sitä heti joten jatkoin vain keskustelua hiljaa samalla kun muut tuijottivat.
"Öhöm Frantzich Mila?" Kutsuttiin uudelleen ja Jeremyn tönäisyn jälkeen nousin nopeasti ja lähdin kiiruhtamaan lavalle.
"WHOHOO!" Kuulin takarivistä nähden pojat kaukana muiden aikuisten keskellä.
"Hyvä Mila!" Corbyn huusi.
"Et jääny luokalle!" Zach huusi viimeisenä vitsaillen.
Sain halauksen samalla kun sain todistuksen ja ruusun jonka jälkeen jouduin mennä riviin jonkun luokkalaiseni viereen.
Seuraavaksi kutsuttiin lisää luokkalaisiani lavalle ja penkit alkoivat tyhjentyä luokani riviltä.
Hetken päästä taas kutsuttiin joku porukastamme.
"Herrison Lukas" Kuului mikistä ja Lukas käveli hermostuneena lavalle. Ruusun ja todistuksen saatuaan hän jäi muiden luokkalaistensa viereen.
"Sadis Jemy" kutsuttiin taas hetken päästä.
"Simpson Alex" kutsuttiin heti Jemyn jälkeen.
"Wacker Ethan" kuului kaiuttimista.
"Willians Jeremy" sanottiin pian Ethanin jälkeen jonka jälkeen sanottiin enää vain pari luokkalaistani ja kaikki olivat lavalla. Aikuiset ottivat kuvia ja pääsimme pois lavalta hetken jälkeen. Istuimme taas alas jonka jälkeen käytiin loput 9-luokat.
12:20
"6 käyttäytyminen?!"
Olin poikien kanssa matkalla kotiin koululta samalla käyden todistusta läpi.
"Se siitä saa kun tulee myöhässä joka päivä, lintsaa puolet päivästä, ei tee läksyjä, ei lue kokei-"
"Okei okei pointti on selvä" keskeytin isäni.
"Mun kaverit tulee meile vielä tänää, ennen tanssiaisia joten iskä sä saat viiä paljo porukkaa" Ilmoitin käyden läpi numeroitani.
"Ai tulee vai?" Corbyn kysyi virnistäen.
"Lopeta senkin kiimainen poika" Sanoin nostaen katseeni häntä kohti saaden naurahdukset muilta.
"Mikä oli matikka?" Zach kysyi.
"Mm.. 7" vastasin en niin yllättyneenä.
"Mutta enkku 10" sanoin ylpeänä.
"Mulla matikka oli 10" Corbyn ilmoitti.
"No vau haluatko mitallin" mumisin.
"Mitä sä aattelit lukion jälkeen tehä?" Isäni kysyi.
"En oo aatellu"
"Etkö?"
"Eikö sulla oo mitää kiinnostusta?" Corbyn kysyi.
"Strippari" sanoin vitsaillen.
"Anteeks, mitä?" Jonah kysyi.
"Susta varmasti tulis hyvä tanssija, pitää vaan alkaa harjottelemaan tangolla" Daniel sanoi tukevasti.
"Aaw kiitos Dani"
"Mutta ihan tosi en mä tiiä" sanoin.
"Otatko sä pitkän vai lyhyen matikan lukiossa?" Jonah jatkoi kyselyä.
"Ota pitkä" Corbyn kommentoi.
"Ok mikä tää kysely on?!" Kysyin nostaen katseeni toikkarista.
"Mä vaan sanon, pitkä on aina parempi" Corbyn jatkoi ja nauroin taas kerran kaksimielisesti.
"Sinähä sen tiiät" vitsailin ja Jonah ajoi pihaamme.
"Mitä toi oli olevinaa" Corbyn kysyi avaten turvavyönsä etupenkillä.
"Mm.. ei mitää" sanoin ja hyppäsin autosta.
"Monelta ne tanssiaiset alkaa? Ja monelta sun kaverit tulee meile?" Daniel kysyi.
"Mähän en ees oo nähny sun mekkoa!"
"Älä huoli Dani boi kyllä sä sen vielä tänään näät, ja ne tulee varmaa 18:00, tanssit alkaa 19:00" vastasin samalla odottaen Danielin avaavan oven.
"Mä alan tekemään ruokaa joten jos joku voi auttaa ois iha hyvä" Daniel ilmoitti kaikille laskien laukkunsa lattialle.
"Jack voi" Zach sanoi puhelimellaan.
"Eiku Zach" Jack huokaisi kiinnittämättä huomiotaan.
"no ei sitte, mä teen taas kaiken yksin" Daniel sanoi, syvähuokaus perässä ja suuntasi keittiöön.
"No minä autan" Jonah sanoi ja menin hänen peräänsä.
"Mä meen ylös" ilmoitin kävellessäni yläkertaa todistus kädessä.
"Huutakaa ku teijän.. ruoka on valmis"
Menin huoneeseeni ja heitin todistuksen sängylle. Istuin pöydän ääreen, tuolilleni ja huokaisin syvään yrittääkseni rentoutua. Vihdoin se alkoi. Kesäloma. Tätä ollaan odotettu.
Ei se silti siltä tuntunu.
En edes haluisi lähtä kiertueelle. Kai se on pakko.
Vedin pöydän kaapin auki ja nostin esille vanhan ruutuvihkoni. Kävin läpi sivuja ja pieniä -huonoja- piirroksia. Luin lyhyitä tekstejä joita olin kirjoittanut ja häpeä nousi hieman päähän.
Hyi kamala olin cringe.
Kävin läpi muita puoliksi tyhjiä, rumia vanhoja vihkojani ja hetken päästä Daniel kutsui alas syömään....
————————————————-
Tää ja seuraava (viimenen) kappale tulee olemaan erittäin pitkiä. Pahoittelut. +uskon että kirjotan jossain vaiheessa toisen osan tähän kirjaan ja ilmotan millon se tulee seuraavassa kappaleessa.
Meinasin myös repii pelihousuni ku muistin et Jonahin oikee sukunimi ei ollutkaan Marais jolloin ei oo milankaa ja jouduin kirjottaan sen kohan uudelleen :)))))))
Viimenen kappale: 9.8 12:00 (toivottavasti)