minulla voisi olla siivet
enkä silti kykenisi lähtemäänminkään ei minua pitäisi pidätellä
enkä siitä huolimatta voisi lentäävelvollisuudentunto painaa minua
painaa kasaan, tukahduttaa liekkinise hukuttaa minut valtameren pohjaan
nyppii siivistäni höyhenen kerrallaankuin Ikaros voisin maistaa vapauttaa
kuin Ikaros unohtaisin rajoituksenikuin Ikaros pääsisin lähelle aurinkoa
kuin Ikaros putoaisin takaisin mereenmereen, jonne kuulunkin
vaan minä en uskaltaisi edes kokeilla
ei, minä vain miettisin arkeaajattelisin, etten voi lähteä
sillä minullahan on velvollisuuksia
YOU ARE READING
Turhia toiveita ja rikottuja lupauksia
PoetryTervetuloa seuraamaan runon puhujan matkaa epäterveellisestä - mutta joskus niin koukuttavasta suhteesta - kohti tervettä ja ihanaa suhdetta.