Turhia toiveita ja rikottuja lupauksia

Keskeytys

Se oli outo hetki.

Luokallinen ihmisiä istui hiljaa paikoillaan opettajan puhuessa. Opiskelijoiden vireystila oli mitäänsanomaton ja yhden jos toisenkin luomi lupsui kellon madellessa naurettavan hitaasti.

Itse nojasin päätäni oikeaan käteeni ja yritin kaikin keinoin estää itseäni nukahtamasta. Välillä tartuin lyijytäytekynääni ja piirsin muutaman kukkasen vihkon reunaan.

Ensin en sitä huomannutkaan - tai luulin sen kuuluvan vain päästäni - mutta luokassa alkoi kuulua hiljainen hyräily. Nostin katseeni ja huomasin yhden tytön alkaneen hyräilemään.

Se tuntui niin oudolta. Ei millään huonolla tavalla, muttei niinkään hyvällä. Se oli outoa sanan jokaisessa merkityksessä. Tyttö vain hyräili opettajan monotonisen äänen päälle eikä kukaan häntä keskeyttänyt.