33. Kerron koko totuuden.

Start from the beginning
                                    

"Lopeta saatanan pelle!!" Isäni huusi hänelle ja tönäisi äitini pois Namjoonin sylistä. He molemmat nousivat seisomaan ja katsoivat toisiinsa vihaisina.

"Sä sanoit että voidaan jakaa.." Namjoon sanoi.

"Peruutan kaiken.. etsi oma nainen!" Isäni raivosi. Mua alkoi pelottamaan niin paljon, en vain halunnut lähteä. Halusin nähdä kaiken.

"Sä tiedät mitä tapahtuu kun perut sopimuksia" Namjoon sanoi. Isäni naurahti kuivasti, kunnes Namjoon veti häneltä tajun kankaalle. Äitini pelkäsi, hän pelkäsi niin paljon. Namjoon veti hänet ylös lattialta ja alkoi väkisin suudella tätä.

"Mä hoitelen ton sun kusipää miehes" hän sanoi ja tarttui äitini vyötäröstä tiukasti. Huomaan kuinka nainen alkoi rimpuilla, hän löi Namjoonia ja juoksi huoneeseeni. Äiti sulki oven ja tuli polvilleen, jotta olisi samalla tasolla kun minäkin. Kuulemme kuinka Namjoon hakkasi ovea.

"Kulta lähde.. lähde tätisi luokse äkkiä, sä muistat miten sinne mennään.. eikö niin?" Hän sanoi. Mä vain nyökkäsin, tunnen kun hän suukottaa otsaani.

"Mene ikkunasta, äläkä tule takaisin ennen kun täti antaa luvan, okei?" Nyökkäsin uudestaan.

"Rakastan sua niin paljon" näen kuinka äitini alkoi itkeä, halasin sitä tiukasti "mäkin rakastan sua" kuiskasin. Äitini nousi ja juoksi ikkunalle, avasi sen ja auttoi mut ulos. Asuimme ensimmäisessä kerroksessa. Vilkutin vielä äidilleni, ennen kun kuulin oven pamahtavan auki, Namjoon tarttui äidistäni ja veti pois ikkunalta. Lähdin juoksemaan niin kovaa kun pääsin, en voinut pidättää itkuani. Sen päivän jälkeen en enään koskaan nähnyt vanhempiani.
Kukaan ei edes ikinä kertonut mitä vanhemmilleni kävi. Aina vain sanottiin että he karkasivat ja jättivät mut. Ei.. se ei ollut äitini tapaista.

~2014~

Olin asunut laitoksessa nämä vuodet, koska tänini ei ollut hyvä vahtimaan mua. Olin kävelemässä kouluun niinkuin normaalistikin joka arkiaamu, tämä kerta oli vain erillainen. Huomaan humaltuneen miehen edessäni, hän käveli ohitseni kunnes tarttuikin ranteestani. Mies katsoi mua pitkän aikaan "mikä susta tekee niin tutun näköisen" hän mumisee, miehen hengitys haisi kamalalle viinalle.

"Ootko sä se hintti lapsi?" Hän kysyy. Siinä vaiheessa tiesin kuka hän oli, Kim Namjoon. Miten kaikkien näiden vuosien jälkeen hän löysi mut.

"Mitä teit mun vanhemmille!!" Huudahdin ja yritin päästä irti tuon vahvasta otteesta.

"Saat ne takasin jos autat mua pikku ryöstöissä.." hän naurahti.

"Mulla on vielä sun vanhemmat ja lupaan antaa ne jos autat mua.." hän sanoi.

~nykyaika~

Siitä se kaikki lähti. Sen takia mä olin mikä olin, ryöstin, väkivaltainen ja hirveä ihminen. Joka päivä kun heräsin sen Namjoonin rähjäisestä sängystä, toivoin vielä näkeväni vanhempani. Olin tyhmä uskoessani häneen, uskoin että jos autan häntä, hän antaisi vanhempani takaisin. Tai siis äitini, hän oli se joka musta tosiaan välitti.

Mutta kuitenkin yhtenä päivänä kun olin tehnyt jotai mitä hän halusi mun kaikista eniten tekevän, hän väitti tappaneensa mun vanhempani. Hän kertoi sen silloin kun ensimmäisen kerran laitoin sulle viestiä, ennen sitä olin ryöstänyt kaupan ja hakannut myyjän melkein kuoliaaksi. Koska silloin Namjoon sanoi että seuraavana päivänä näkisin vanhempani. Niin ei kuitenkaan käynyt. En siltikään koskaan tiennyt mitä mun vanhemmille kävi..

Sitten kun laitoin sulle viestiä, uskoin pelastuvani tästä paska elämästä ja niin siinä tapahtuikin.

"Sä Kim Taehyung.. pelastit mut kaikesta, sä annoit mulle tavallaan uuden mahdollisuuden koko elämälle.." sanoin. Tunsin kuinka kyyneleet virtasi poskilta, Taehyung oli vierelläni ja kietoi kätensä ympärilleni ja halasi. Hänkin itki.

"Mä oon pahoillani kaikesta mitä oon sulle tehnyt" sanoin hänelle.

Taehyung nosti katseensa muhun "ei sun tarvii pyytää anteeks.. mä oon se kenen täytyis.." hän sanoi. Halasin Taehyungia uudelleen, en halunnut lähteä pois.

Olimme jollain rannalla, katsomassa auringon laskua. Halusin Kim Taehyungin pysyvän vierelläni ikuisesti. Huomaan kuinka Tae nousi seisomaan ja ojensi kättään mulle.

"Käydään etsimässä kauneimmat simpukat täältä ja näytetään ne sun äidilles kun tähdet näkyvät taivaalla" Taehyung sanoi, se sanoi mut itkemään ja hymyilemään samaan aikaan. Nousin ylös ja suutelin poikaa, hän vastasi suudelmaan.

-------------

xJoanna

xJoanna

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Is it dangerous? •Taekook• 🇫🇮Where stories live. Discover now