Fake Love - Yoonmin✔️

11 - Ei sillä oo mitään välii

-Jiminin nk-

Lähdin Taen luota Yoongille. Mietin edelleen, miksi Yoongi ei voinut edes tulla sairaalaan mukaan. Hänellä ei voinut olla mitään tekemistäkään. Hänellä ei koskaan ole tekemistä, ainakaan järkevää. 

___

Saavuin tunnin päästä Yoongin ikkunalle. En viitsinyt koputtaakkaan ja kysyä, onko Yoongi kotona. Katsoin ikkunasta sisälle, mutten nähnyt mitään. Valot eivät olleet päällä, eikä Yoongia näkynyt huoneessa. Koputin myös ikkunaan, mutta häntä ei näkynyt vieläkään.

Päätin laittaa Yoongille viestiä. Oli tullut jo kylmä, eikä minulla ollut muuta, kuin t-paita päällä.

Jimin: Mis oot? 

Jimin: Oikeesti, mul on ihan vitun kylmä.

Jimin: Voitko ees vastaa?

Yoongi ei vastannut viesteihini. Kello toisaalta oli jo kolme yöllä, mutta joskus hän valvoi näin myöhään. 

Minulla alkoi jo tulla kylmä, joten lähdin pois Yoongin pihasta. Päätin mennä paikkaan, missä näin äitini viimeisen kerran, kotiini.

Avasin oven tärisevin käsin ja astuin taloon sisään. Talossa haisi pahasti rööki ja viina. En viitsinyt katsoa äitini makuuhuoneeseen. Se toi vain pahat muistot mieleen. Laahustin huoneeseeni kengät jalassa ja tömähdin sängylleni. Hakkasin päätäni tyynyyn ja itkin. Tein sitä melkein aina iltaisin, se oli minulle kuin tapa.

Olin sängylläni makaamassa pari minuuttia, kunnes nousin ja otin kengät pois. Laahustin keittiöön ja otin kupin vettä ja särkylääkkeen. Päätäni oli särkenyt koko illan. Se johtui kai stressistä tai jotain.

Menin takaisin huoneeseeni ja otin vaatteet pois. Menin suoraa sen jälkeen peiton alle ja otin puhelimeni käteen. Yoongi oli laittanut minulle viestiä ja yrittänyt soittaa.

Yoongi: Sori etten vastannu. Mis oot?

Yoongi: Jiminie vastaa...

Yoongi: Anteeks oikeesti etten vastaannu. Soita takas, jooko.

Vaikka ei olisi tehnyt mieli vastata, oli pakko. En halunnut huolestuttaa Yoongia tai joutua koulussa ongelmiin sen takia. En halunnut taas joutua kaikkien maailmojen hoitajille tai muuta vastaavaa. Se oli ärsyttävää. Enkä halunnut, että Yoongi kyselisi koko ajan kaikkea, kun ei tekisi kuitenkaan mieli vastata.

Jimin: Sori, oon kotona. Nukun tän yön tääl.

Pari minuuttia kului, kunnes Yoongi laittoi viestiä.

Yoongi: Okei, mut saaks nukuttuu siel? Tai siis kun sun mutsis kuoli siel.

Jimin: Älä muistuta siitä, jooko. En haluu miettii sitä.

Yoongi: Ai, sori.

Jimin: Ei se mitään. Mut haluun tietää, miks et tullu sairaalaan? Tai siis ku olis ollu kiva, jos säki olisit ollu siel. Haluisin kyl saada siihenkin selityksen, mitä Tae sanoi.

Yoongi: Ei sillä oo mitään välii.

Jimin: Ai ei oo? Vittu! Miks et vaan voi kertoo mulle...

Yoongi: Koska en haluu menettää sua. Tai siis, jos kertoisin, et haluis olla enää mun kaa.

Jimin: Sano! Haluun kuulla.

Yoongi: Mut oot mulle ainut tärkee ihminen, joka haluu olla mun kaa. Kukaan muu ny ei varmaan ees välittäisi, jos mulle tapahtuis jotain.

Jimin: Yoongi, kerro. Haluun tietää. Ihan sama, mitä sä nyt ookkaan tehny, mä en silti jätä sua yksin, okei?

Yoongi: Okei... Soitan sulle, oota hetki.