Lapsistain rakkain tää näyttämö on
Mis kuutamo kujillaan kulkee
Taipunut havu, kesä hoivassa sen
Valkomeren niin aavan
Joka aavekuun siivin
Saapuu mut kotiin noutamaan
Päällä talvisen maan hetki kuin ikuisuus
Mi pienen kissan jaloin luokseni hiipii
Tääl tarinain lähteellä asua saan mis
Viulu valtavan kaihon
Ikisäveltään maalaa
Laulullaan herätää maan
(Translation)
This stage is the dearest of my children
Where moonlight moves through alleys
A bent twig, a summer in its care
White vast open sea
On the wings of a phantom moon
Comes to take me home
In winterland a moment is an eternity
Creeps to me on kitten paws
I get to live here where the story begins
Where a violin echoes the eternal melody of immense longing
Waking up the earth with its song
