I Want To Feel Your Love ~ L.S

Luku 48.

Sydämeni tykytti pelottavan tiheään tahtiin rinnassani. Olin varma, että se tulisi hetkenä minä hyvänsä ulos ja lentäisi edessäni seisovan hätääntyneen kiharatukan päälle. Katsoin vuorotellen kolmea ystävääni yrittäen saada heidät rauhoittumaan. Tai ainakin yhden heistä.

"Harry, ei hän kerro", yritin sanoa.

En ollut itsekään varma, uskoisinko tuota.

"Kyllä kertoo", Harry ärähti peloissaan.

Katsoin Liamia pyytäen apua, joka kohautti vain vastaukseksi olkapäitään. Huokaisin ja käänsin katseeni takaisin Harryyn.

"Usko nyt jo, ei hän kerro", yritin uudelleen.

"Mistä sä tiedät Louis? Tunnetko sä muka sen tyypin niin hyvin, että voisit luottaa häneen? Enpä usko", Harry sanoi katsoen minua tuimasti.

"Mä puhun hänelle", kerroin.

"Miten vitussa sä voit puhua ihmiselle, joka juoksee karkuun?"

"Ihan hyvin säkin tulit mun luo, vaikka käskin pysyä poissa."

Harry avasi suunsa, kuin sanoakseen jotain, mutta päätti pysyä hiljaa. Tai ehkä hän ei vain keksinyt sanottavaa. Nostin kulmiani voiton merkiksi ja ristin käteni rinnalleni.

"Oletteko te nyt sovussa?" kuulin Niallin kysyvän yhtäkkiä.

Käännyimme Harryn kanssa blondiin päin, joka tuijotti meitä vuorotellen ihmeissään. Kumpikaan ei vastannut mitään, vaan päätimme katsoa toisiamme kysyvästi.

"Ainakin mä toivon niin", Harry sanoi epäröivästi. "Mä olen pahoillani, että suutelin Jessicaa."

Pyöräytin silmiäni ja kävelin poikaa lähemmäs. Kiersin käteni hänen ympärilleen ja asetin pääni tuon olkapäälle niin hyvin kuin pystyin, koska olin reilusti lyhyempi. Tunsin hänen halaavan minua takaisin ja hymy levisi huulilleni. Näin ystävieni katsovan meitä vihjailevasti ja samaan aikaan lempeästi.

"Unohda se pusu. Sun pitää kuitenkin tehdä niin, jos aiot esittää hänen poikaystäväänsä", kuiskasin Harryn korvaan.

Kädet ympärilläni tiukensivat otettaan ja tein samoin. Suljin silmäni huokaisten onnellisena. Hautasin kasvoni tuon kaulaan ja vahva partaveden tuttu tuoksu kulkeutui sieraimiini.

"Sä et tiedäkään kuinka tärkeä sä olet mulle", Harry kuiskasi takaisin.

Painoin päätäni enemmän häntä vasten, että en alkaisi itkemään sanojen seurauksena. Tunsin Harryn silittävän selkääni pienesti, kun minä taas piirtelin sormellani ympyröitä hänen selkäänsä. Ennen kuin ehdin sanoa mitään tuolle takaisin, Liam alkoi puhumaan.

"Mä en haluaisi keskeyttää teidän romanttista ja söpöä hetkeä, mutta meillä alkaa ihan kohta tunti."

Päästin irti Harrysta ja hymyilimme toisillemme nopeasti. Hän kääntyi ympäri ja naurahti sarkastisesti.

"Ole hiljaa Lima."

Liam pyöritteli silmiään ja lähti ensimmäisenä pois vessasta Niall perässään. Harry käveli niin hitaasti, että ovi ehti mennä kiinni ennen kuin hän oli päässyt ulos huoneesta. Tuo kääntyi ympäri ja katsoin häntä kysyvästi. Harry vain virnisti antaen nopean suukon huulilleni ja katosi huoneesta.

•••

Olin nähnyt vain kerran Chasen koulupäivän aikana, mutta juuri kun olin menossa juttelemaan hänelle, tuo vain katosi mystisesti. Ehkä hänellä oli kiire johonkin ja ei sen takia huomannut minua. Tai sitten tuo ei vain haluaisi jutella kanssani, niin kuin Harry sanoo.