I'm still in love, with you. And all your little things. (FINNISH)

Luku 32.

*Harry's pov*

"Siis ihan oikeesti, etkö yhtään ajattele?!", Niall huusi viidennettä kertaa naamani edessä. Hän oli astetta enemmän tuohtunut, ja niin olin kyllä minäkin. Ihmiset tekevät aina ihmeellisiä johtopäätöksiä pienistä asioista, yrittämättä selvittää niitä sen kummemmin.

"Haluisitko vielä kerran selittää?", kysyin häneltä hymyillen. En enää edes jaksanut näyttää kuinka ärsyyntynyt olin. Olimme Niallin kanssa riidelleet samasta asiasta jo tunteja, mutta eniten minua otti päähän se, ettei tämä asia edes kuulunut hänelle.

"Siis sulla on ollu jotain säätöä Jillianin kanssa, ja nyt se hengailee täällä kokoajan, muka Liamin kanssa", Niall sanoi huokaisten, ja istui pöydän ääreen minua vastapäätä. "Enkä oo ainoa, jonka mielestä toi kuvio on erittäin, erittäin, epäuskottava", hän toisti, ehkä neljättä kertaa tämän päivän aikana.

"Mä en vaan ymmärrä, mistä mä oon tilivelvollinen", sanoin hänelle tyynenviileästi.

"Näistä", hän sanoi, ja heitti joitakin lappuja nenän eteeni pöydälle.

"Harry -

Oon pahoillani siitä, mitä tapahtu Italiassa. Ei asioiden ollut tarkoitus mennä niin, miten ne meni. Ei todellakaan ollut.

Et oo poistunut mun ajatuksista kertaakaan.

- Jillian Matthews xx"

"Siis herranjumala Niall, tästä lapusta on yli kaks vuotta aikaa", sanoin huokaisten ja ojensin sen takaisin Niallille.

"Ihan sama, kauanko siitä on. Mä tiedän, ettei tä asia kuulu mulle, mutta myös Emilia on nähny noi", hän sanoi, ja samassa sydämeni valahti valehtelemattakin vatsaani asti. 

"Mitä?", kysyin, kun pala kurkusta oli kadonnut. "Emilia? Nähny nämä?"

"Juu, mun mielestä asioista kuuluu kertoa", Niall sanoi, vittumainen sävy äänessään. "Tiiätkös, me Emilian kanssa mietittiin, että tää tilanne ei kauheen normaali ole. Sä oot säätäny Liamin nykyisen tyttöystävän - Jillianin kanssa. Ja sattumoisin tää tapahtu sillon, kun sua ei tippaakaan kiinnostanu pitää yhteyttä Emiliaan. Sitten, kun Miisa palaa tänne Louisin luokse Emilia mukanaan, ni sitten sua taas kiinnostaa. Ja sattumalta Liam seurusteleekin Jillianin kanssa, ja piti sitäkin salassa vaikka kuinka kauan", Niall selitti hitaasti, tuijottaen silmiini. Nyt kaikki alkoi tuntui selvältä, ja tunsin keksineeni ratkaisun.

"Ei saatana", sanoin lähes kuiskaten, ja nousin tuolilta ylös. "Ei jumalauta, mikä ämmä se on", kuiskasin raapien päätäni. Olin vihainen, sekä pettynyt. Jillianiin, itseeni, ja jopa Liamiin.

"Harry, mitä?", Niall kysyi ystävällisesti, laskien kätensä hartialleni. 

"Ei se tullu Lontooseen Liamin takia", sanoin pitäen käsiäni päälaellani. "Se tuli mun takia", sanoin huokaisten. "Tässä on nyt joku koira haudattuna", jatkoin ja kävelin keittiössä edestakaisin. Niall ei sanonut mitään, vaan hymähteli pienesti. En tiennyt, mistä tässä koko asiassa oli kyse, mutta sen tiesin, ettei asiat nyt ollut kohdillaan. Jillianissa oli kyllä kieltämättä ollut jotain outoa viimeaikoina, siitä asti kun hän alkoi Liamin kanssa seurustelemaan, hän oli ollut hieman outo. Tyhmyyttäni en tietenkään kuunnellut Emiliaa, enkä myöskään Niallia. En kuunnellut niitä ihmisiä, joiden mielipiteen pitäisi olla minulle tärkeä. Sen sijaan puolustin vain typerää exääni, ja kuvittelin että kaikki meidän välillämme oli okei.

Tiesin, että minun olisi pakko puhua joko Liamin tai itse Jillianin kanssa, muttei minulla ollut hajuakaan, miten alottaisin keskustelun. 'Hei Jillian, miks tulit takasin? Mun takia vai?', ei en todellakaan voisi aloittaa keskustelua noin.

"Harry?", kuulin Emilian sanovan hennolla äänellä takaatani. Käännyin kohdatakseni hänen kasvonsa, ja samassa hänen vartalonsa oli kiinni omassani. Kiedoin käteni hänen ympärilleen ja toisella kädellä silitin hänen pehmeitä hiuksiaan.

"Anna anteeks", kuiskasin hänen korvaansa. "En haluu menettää sua uudelleen. Mä juttelin Niallin kanssa, ja tiiän, etten oo nähny koko totuutta ja oon ollu idiootti", huokaisin. Tunsin Emilian nyökkäävän, mutta hän pysyi hiljaa. Hän vain halasi minua, eikä päästänyt irti.

"Harry, mun pitää puhuu sun kanssa. Se on tärkeetä", hän sanoi, kun hän päästi irti. Katsoin hänen vihreisiin silmiin ja nyökkäsin.

jätin tän tähän kOSKA JOTAIN SUURTA TAPAHTUU HMMMMMMMMM mitähän se vois olla

mutta anteeks oikeesti suuresti etten oo julkassu pitkään aikaan muttakun ei oo oikeesti ollu aikaa )-:

en oo ite oikeen tyytyväinen tähän kappaleeseen mutta asdfgh se saa nyt kelvata, koska jotain suurta on tulossa hehehehehe