"You'll never love yourself
Half as much as I love you
You'll never treat yourself right darlin'
But I want you to."
Istuin yksin pienen yksiöni keittiössä, juoden teetä. Kello oli jo paljon, jotakin kolme yöllä. En vain saanut unta. 1,5 vuotta sitten koin elämäni parhaimmat hetkeni. Lontoossa. Parhaan ystäväni kanssa. Sen jälkeen, ei ole kulunut päivääkään ettenkö olisi miettinyt Harrya. En saanut mielestäni hänen upeita vihreitä silmiään, hänen hymyä ja hymykuoppiaan.. ihania ruskeita hiuksia. Olimme vaihtaneet muutaman sanan Twitterissä lähtöni jälkeen, mutten ole kuullut hänestä vuoteen mitään. No, en voi syyttää Harrya siitä, enhän itsekään ollut pitänyt häneen yhteyttä. Miisa piti aktiivisesti Louisiin yhteyttä, vieläkin. Tuntui, kuin heidän rakkautensa oli vain lisääntynyt. Miisa oli monesti kysellyt Harrysta, en ollut sanonut hänelle, ettemme ole pitäneet yhteyttä. En jaksaisi kuunnella saarnoja siitä, että olisin menettänyt elämäni rakkauden.
Sydämessäni tiesin, etten ollut. Rakastin Harrya, ja olin varma, että Harry rakastaisi minua. Vielä. "Olimmehan sentään 2 viikkoa toistemme kanssa kokoajan. Heh", mutisin itsekseni. Toinen osa sydämestäni sanoi, että Harry muistaa minut, että hän rakastaa vielä. Toinen osa taas sanoo, että Harrylla on uusi tyttö, ollut varmaan jo montakin uutta tyttöä. Ei hän minua muista. Olin hänelle vain yksi muiden joukossa.
"Mut Emppu, sun on PAKKO ottaa selvää. Mä tiedän, mä näen susta, että sä kaipaat Harrya enemmän kuin mitään muuta. Sä rakastat sitä", ystäväni Ilona toitotti minulle puhelimessa, vaikka olikin yö. Olin kertonut hänelle Harrysta. Minulla ei kuitenkaan ollut aikomustakaan ottaa Harryyn yhteyttä. Ei, ei todellakaan. Olin liian heikko. En halunnut kokea sitä tuskaa, kun Harry ei vastaa. Tai vastaus on negatiivinen. En halunnut kohdata sitä. Pian aamu alkoi valjeta, olimme puhuneet Ilonan kanssa tunteja puhelimessa. Harrysta. Miisasta ja Louisista. Kevät oli jo pitkällä, pian olisi toukokuu, ja siitä alkaisi loppurutistus koulusta. Olin sentään pitkittänyt koulutustani, kävisin koulun viidessä vuodessa. En vain kyennyt käymään koulua. Harry vei ajatukseni. Hän vei voimani. Pian olisi kesä. Miisa sanoi, että menisimme kesällä Lontooseen. Loun luokse. En kykenisi tapaamaan Harrya. En ikinä.
YOU ARE READING
I'm still in love, with you. And all your little things. (FINNISH)
FanfictionJatkoa siis 'This feels like I've fallen in love' :lle.. Emilia ja Miisa ovat palanneet Lontooseen 1,5 poissaolon jälkeen, Harryllä on kerrottavaa Emilialle, ja on kahden vailla kertooko.. Myös Miisalla on ryppyjä rakkaudessa, kuin myös muilla pojil...
