063[vai?]

192 27 10
                                    

|moi en oo kuollu vielä :D  |

__


"Siis sä teit mitä?" Yoongi kyseenalaisti. Pojan ääni oli vakaa, vaikka hänen tunteensa olivat kaikkea muuta.

"Mä otin Hoseokin avaimet ja menin sanoo Jungkookille suorat sanat silloin-", Jimin aloitti, kunnes pidempi keskeytti hänet.
"Jimin, mitä helvettiä? Eli sä siis suutuit viestistä jonka Jungkook lähetti mulle ja päätit sitte murtautuu sen kotiin vittuilemaan!"

Ruskeahiuksinen loi toiseen pitkän katseen, jotta tuo tajuaisi pitää hieman pienempää ääntä.
Jimin oli kysynyt Yoongilta, voisivatko he keskustella hetken kahdestaan. Hoseok oli myös asunnossa, mutta viimeisenä Jimin nyt toivoi tuonkin kuulevan tätä kiistaa.

Punahiuksinen ei oikeastaan ollut edes näyttänyt mitenkään kummalliselta, kun häntä ei otettukaan mukaan keskusteluun. Hän oli vain yksinkertaisesti ottanut puhelimensa esiin ja alkanut selailemaan sitä ajan kuluksi.

"Miks sä ees kerrot tän mulle? Miksei Hoseok saa kuulla?" Yoongi jatkoi kyselyä, samalla kun Jimin piti yhä katseensa syvällä toisen silmissä.

"Koska me ei vieläkään tiedetä sitä asiaa, mitä se ei suostu kertomaan", tuo vastasi, kuin se olisi ollut ihan itsestäänselvää.
"Jimin, miks musta alkaa tuntuu että sulla on joku pakkomielle siihen asiaan..?"

Lyhyen hiljaisuuden jälkeen Jimin naurahti kevyesti ja asetti kätensä Yoongin olkapäille.

"Älä nyt tollasia aattele! Ei mulla oo mitään pakkomiellettä, mä vaan haluun tietää kun kerran Jungkook tietää kans. Tai siis, mehän ollaan kuitenki sen poikaystäviä, eikö niin?"

"Niin.."  Yoongi vastasi epävarmana.
"Niin, eli mä en vaan käsitä miksei me saatas tietää. Sen takia mä menin Jungkookin luokse sillon", Jimin selitti.
"Okei... Eli mä siis en saa kertoa Hoseokille tätä keskustelua vai?" vaaleahiuksinen varmisti.

Jimin otti kätensä toisen olkapäiltä ja nyökkäsi hymyillen.
Yoongi huokaisi ja suuntasi sitten takaisin Hoseokin luo Jiminin seuratessa perässä.

Hänestä tämä koko kuvio tuntui kummalliselta.
Vaikka toki Yoongiakin kiinnosti poikaystäviensä asiat ja menneisyys, niin ei hänellä ollut sentään tapana varastaa toisten avaimia ja hiippailla kenenkään kotirauhaa häiritsemään.

Istuttuaan tuolille Hoseokia vastapäätä, Yoongi huomasi puhelimeensa tulleen ilmoituksen Instagramista.

Se oli Jungkook.



__


jeonkook
ootko jiminin luona?

minyoongi
sori ku kesti vastaa ku näin tän vast nyt

minyoongi
mut siis joo oon

minyoongi
kui?

jeonkook
ei se mitää!

jeonkook
ja kunhan aattelin kysyy et onks kaikki hyvin?😅

minyoongi
joo on

minyoongi
miksei olis?

jeonkook
no ehkä mä vaan osaan olla vähän vainoharhanen ..

minyoongi
ei siihen oo mitää syytä 😂 kaikki on ihan hyvin

jeonkook
okei, no kiitti 🤗

minyoongi
eipä mitää



__


"No, oliks kaikki kunnossa?" Taehyung kysyi, kun Jungkook asetti puhelimensa takaisin pöydälle.
"Oli joo. Tai ainaki niin Yoongi väitti", tummahiuksinen vastasi pieni hymy huulillaan.

"Hyvä. Ei kai sillä Yoongilla mitään syytä olis sulle valehdella, eikö nii?"
Jungkook huokaisi.
"Eipä kai. Mä vaan toivon et kaikki on hyvin."

rakasta HEITÄ||yoonminseokWhere stories live. Discover now