Olin kauhuissani. Kävelin ensimmäistä kertaa uuteen kouluuni, jonka ihmisitä en tiedä mitään. Kaikki koulussa on isoa ja uutta. Oppilaat näyttävät rikkailta vaatteistaansa perustellen. Minulla ei ollut niinkään paljon 'kalliita' vaatteita. Pidin vain sellaisia joista itse tykkäsin.
Innokas oppilaanohjaaja nainen tuli tervehtimään minua melkein juosten. Hänen hiuksensa olivat tiukalla poninhännällä ja hän piti punaisia korvakoruja.
"Hei! Olen Kristen, Amerikasta kotoisin ja olen sinun oppilaanohjaaja!" Hän selitti innoikkaasti. Kristen vaikutti hyvin mukavalta.
"Kiva kuulla. Olen Jimin, Park Jimin" kerroin lempeästi pienellä vinolla hymyllä. Kristen hymyili takaisin.
Kävelimme hänen luokkaansa ja keskustelimme vähän kouluasioista ja mitä mahdollisuuksia minulla tässä koulussa on. Voin pelata esimerkiksi koripalloa tai soittaa orkesterissa tai laulaa bändissä tai maalata ja jostain syystä hän mainisti minulle cheerleadingin vaikka tässä koulussa se oli vain tytöille.
Huimat kolmekymmentä minuuttia kului koulupäivästäni vain jutellessani opolleni. Se voisi olla kivaa joka päivä, mutta minun pitää ilmoittautua jo heti seuraavalle tunnille. Kristen antoi minulle lukujärjestykseni ja lokeroni koodin ja numeron. Kiitin tätä ja kävelin ovestani ulos.
Käytävät olivat tyhjät. Onneksi oli omaa aikaa etsiä kaappini, eikä tarvitse kuunnella muiden valituksia. Lokeroni oli matematiikan luokan vieressä, se oli hyvin ränsistynyt ja huonossa kunnossa. Kaksi tyttöä katsoi minuun matematiikan luokan ikkunan läpi ne vilkuttelivat käsillänsä ja minä käännyin vain pois päin heistä.
Ups! Ten obraz nie jest zgodny z naszymi wytycznymi. Aby kontynuować, spróbuj go usunąć lub użyć innego.
Ei mennyt kauaakaan, kunnes koulun hyvin kovaääniset kellot alkoivat soimaan välitunnin merkiksi. Oppilaita alkoi valumaan luokista ulos ja tuntui kuin vajoaisin pimeimpään nurkkaan. Ohimennen kuulin kun jotkut sanoivat: "Kuka toi hottis on?" "oppa" "Niiin hyvännäkönen" Pyöräyttelin vain silmiäni ja kokeilin olla huomioimatta heitä.
Yllättäen minua pidempi poika käveli viereeni. Katsoin häntä päästä varpaisiin ja mietin, että jos tuo ei ole koulun suosituin oppilas en tiedä sitten mikä on minussa vikana. Hän katsoi minuun ja puri huultaan.
"Mä oon jungkook, sä?" Hän esitteli itsensä ennenkuin ehdin edes ottaa kirjojani pois lokerostani.
"jimin" vastasin tylysti. "Mitäs tollanen fuckboy mun luona tekee, eiks tytöt oota sua jo nurkan takana" kysyin ivallisesti ja näin hänen katseestaan jo ärtymyksen.
Jungkook katsoi minua kulmat rutussa ja vastasi: "niinno,, onhan ne parempaa seuraa ku sä, luuseri" hän yritti pelastaa tilannetta.
"Mee jo, mielummin luuseri kuin sun seurassa" Hymähdin. Jungkook puuskui vihaa, mutta lähti viimeinkin jalkojaan tömistellen.
En pidä tuollaisista ylimielisistä ihmisistä. Luulevat että he voivat tehdä mitä haluavat, joten minä aijon todistaa sen vääräksi pienellä servauksella *kikatusta*.
Havahduin yhtäkkiä siihen, että joku toinen katsoi minua käytävän toiselta puolelta. Hän joku nojasi lokeroihin ja jatkoi tuijottamista. Hänellä oli tummat hiukset ja hyvin vaalea iho. Hän oli nätti, jopa pojaksi. Päätin rikkoa kiusallisen katsekontaktin pienellä hymyllä. Se ei auttanut, sillä hän hymyili takaisin.
Laitoin lokeroni kiinni ja kävelin rohkeasti, itsevarmoin askelin hänen luokseen. Hän katsoi minua vieläkin vaikka olin metrin etäisyydellä hänestä.
"Moi" Tervehdin lempeästi ja katsoen häntä silmiin pienellä hymyllä. Poskeni meni punaisiksi jostain syystä, mutta toivottavasti hän ei tajunnut. Ei ole normaalia, että minä menen noin rohkeasti puhumaan jollekkin tuntemattomalle.
"Moi, jimin"
_______________________________
tbh mä oon surkee kirjottaa xddd Jee elämä on kivaa hihhulihei yaaz okei heippa kommentoi, tykkää ja jaa tai jotain ois kivaa sillee jee.
