Takana suljettujen ovien

Ensimmäinen nuorten osaston jakso 6

Seuraava päivä oli tähänmennessä tylsin ja tuskallisin. Aamupalan jälkeen menin taas kouluun, jossa sain tehtäväni tehtyä jo ennen lounastaukoa taas. Nopean lounaan jälkeen jouduin palaamaan luokkaan. Piirtelin ruotsinkirjan sivujen reunoille hurrikaaneja. Aika kului hitaammin kuin edellisenä päivänä.

Tuskallisen tylsistyttävän koulupäivän jälkeen opettaja saattoi meidät osastolle ja söin välipalan. Vielä olisi monta tuntia ennen puhelintuntia, joten tutkin pientä pelihuonetta. Siellä oli tietokone, jota sai käyttää valvotusti sekä televisio, johon oli yhdistetty ps2 ja vhs-laite. Muutama pleikkapeli oli jätetty televisiopöydälle. Bongasin Crash Bandicoot -pelin ja pelasin sitä aikani kuluksi. En osannut pelata kovin hyvin, mutta se oli ehkä ihan oletettavaakin. En ollut koskenut peliohjaimeen noin viiteen vuoteen. Pääsin silti jonkin verran pelissä eteenpäin ja tallensin sen nimellä "heimoi". En halunnut tallentaa peliäni omalla nimelläni, niin kuin näköjään jotkut olivat tehneet. En halunnut jättää itsestäni mitään jälkeä osastolle.

Päivällisen söin nopeasti, koska halusin puhelimeni mahdollisimman pian. Vietin puhelintuntini ikkunalaudalla istuen ja kuunnellen musiikkia. Kaverini ei jaksanut keskustella kanssani viesteillä. Jotenkin arvasin sen. Katselin ulos. Ulkona ei ollut enää lunta. Kaikki näytti harmaalta ja märältä. Inhosin syksyä.

Puhelintunnin jälkeen jäin taas olotilaan katsomaan muiden kanssa salkkareita. En edelleenkään nauttinut ohjelmasta, mutta sentään ymmärsin juonesta hieman jotain, koska olin nähnyt muutaman edellisen jakson. Salkkareiden jälkeen katsottiin x-factoria. Maitomainos oli edelleenkin monen mielestä huvittava.

Nukkumaan mennessä tajusin, että hoitokokoukseni olisi ylihuomenna. Yksi kokonainen päivä, joka sisältäisi koulussakärsimistä ja seuraavana aamuna hoitokokous. Kukaan ei ollut edelleenkään jutellut kanssani mitään. Ei lääkärit eikä omahoitajani. Kukaan ei ollut edes kysynyt minulta yhtään mitään. Ihmettelin tätä "hoitotapaa". Näin ainakin jäisin taas huomaamattomaksi ja kärsisin yksin.

Aloin pelkäämään hoitokokousta.