Takana suljettujen ovien

Ensimmäinen nuorten osaston jakso 4

Osastolla alkoi arkirytmi syysloma-aikataulujen jälkeen. Herätys ja aamupala olivat tuntia aikaisemmin. Olin väsynyt. Aamupalan jälkeen suurin osa lähti sairaalakouluun toiseen rakennukseen. Minä menisin sinne vasta seuraavana päivänä, koska en ollut saanut vielä koulukirjojani eikä kouluun ollut oltu vielä yhteydessä. Sain hoitajalta oman viikko-ohjelmani. Tavallinen A4 paperi lukujärjestyksellä ja mukahauska ankkakuva googlen kuvahausta huonosti photoshopattuna. Oli se silti kauniimpi kuin kylpyhuoneeni Paavo Pesusieni -peilitarra.

Päiväni kului hitaasti ja tylsästi. Omahoitajani oli töissä, mutta hän ei edes tervehtinyt. Lääkäreitä en ollut nähnyt tällä osastolla vielä kertaakaan. Näin jälkeenpäin tiedän, että mulla olisi pitänyt olla lääkärin haastattelu joka päivä, koska olin tarkkailujaksolla. Mulla oli tasan 0 lääkärinhaastattelua tolla nuorten osaston jaksolla.

Puhelintunti päivällisen jälkeen oli odotettu hetki. Laitoin ensimmäisenä musiikkia kuulokkeista ja tekstasin kaverilleni. Oltiin sovittu, että tekstaillaan joka päivä mun puhelintunnin aikana. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kaveri vastasi olevansa kiireinen hengatessaan muiden kavereidensa kanssa. Näinkö nopeesti hän vaihtoi mut parempaan? Pelasin sitten puhelimellani 3D matopeliä koko tunnin, koska puhelimessani ei ollut nettiyhteyttä.

Illalla isä tuli vielä käymään. Hän toi mainoslehdestä revityn palan, missä oli kosketusnäyttöpuhelimen mainos. Kyseisen mainoksen puhelin oli sen ajan kosketusnäyttöpuhelimista kaikkein halvin ja suorituskyvyttömin. Tunnistin puhelimen heti mainoksen nimestä. Olin nähnyt kyseisen puhelimen todellisessa elämässä ja tiesin, että se oli kehityksessään muita kosketusnäyttöjä perässä. Tollako se koittaa ostaa mun hyväksynnän? Itselläni oli tällöin Nokian pinkki liukunäppäimistöpuhelin ja olin saanut siitä koulussa vittuilua osakseni. Jos ottaisin mainoksessa olevan puhelimen, se vittuilun määrä ei muuttuisi suuntaan eikä toiseen. En uskaltanut sanoa mitään negatiivista isälleni. Halusin hänen vaan lähtevän. Sanoin miettiväni asiaa ja tutkivani vaihtoehtoja.

Iltapalan ja iltatoimien jälkeen istuin ikkunalaudallani ja katselin ulos. Mp3:n kuulokkeista soi Shakiran Underneath Your Clothes. Katselin ensilumen peittävän ikkunan takaa olevan nurmikon. Tänä vuonna mä en saa mennä käymään ulkona ensilumen aikana. Mä haluaisin edes kävellä tuolla hetken.

Olin erittäin yksinäinen.