Takana suljettujen ovien

Ensimmäinen nuorten osaston jakso 2

Hoitaja tuli herättämään aamuseitsemältä. Aamupala olisi puolelta. En tiennyt, että saanko poistua huoneestani ennen aamupalaa, joten pyörin huoneessani puoli tuntia.

Viimein puolelta menin aamupalalle.
"Etkö sä oo vielä tullut aamupalalle?" hoitaja kysyi. Eli vissiin olisi saanut tulla huoneesta ulos jo aikaisemmin.

"Hei eiks sulla ollu synttärit tänään?" oranssihiuksinen nuori kysyi.
"Juu on."
Muutama vaimea onnittelu kuului olotilasta. Ei mitkään maailman mahtavimmat kolmetoistavuotissynttärit.

Vanhemmat kävivät vierailulla ja he toivat muutamat lahjat myös. Ennen kuin sain avata paketit, hoitaja kysyi vanhemmilta niiden sisällön varmistaen, etten saa käsiini mitään kiellettyä (terävät esineet esim.). Odotin toisessa huoneessa tämän kyselyn ajan.

Päivällisellä näin toisen omahoitajistani. Hän oli vanha mies, joka muistutti minusta kaverini isoisää. Hän söi suu auki, mistä en tykännyt. Muutenkin hän vaikutti inhottavan oloiselta. Päätin, että en puhu mitään ainakaan hänelle.

Illan istuin taas olotilassa tuolilla. Kaksi mieshoitajaa vitsaili keskenään. Me nuoret seurattiin tuota komediaesitystä. Hoitajilla näytti olevan erittäin hauskaa. Olin kateellinen heidän ilolleen.