Vihasuudelmia

Epilogi

Caleb 

Seuraan katseellani taivaalla länteen päin lipuvia pilviä ja hymyilen leveästi. Rakastan pilvien katselua, koska se rentouttaa aina. Jään seuraamaan aina yhteen tiettyyn pilveen, katselen kuinka se muuttaa muotoaan ja seilaa pitkin taivasta, yleensä unohdun aina sille tielle.

"Mä ja Anthony pienenä katseltiin aina pilviä ja etsittiiin niistä kaikkia ihme hahmoja", poika, jonka vatsan päällä pääni lepää, huokaisee ja silittelee toisella kädellään mun tukkaa.

"Outoa aatella, että senkin kuolemasta tulee huomenna jo kaksi vuotta", vastaan ja tuijotan edelleen pilviä ja yritän katseella muuttaa yhtä pilveä Anthonyn näköiseksi, epäonnistuen surkeasti. Noel mutisee jotain ja vaihtaa asentoa. Nousen istumaan ja halaan toista tiukasti.

"Onneks sä oot siinä", Noel sanoo sitten ja suutelee kevyesti mun kaulaa halauksessa.
"Tottakai, aina", mutisen hymyillen ja rutistan toista kiinni itseeni. Noel tuoksuu hyvältä, se saa mut virnistämään vaan entistä leveämmin. Hetken siinä oltuamme nousen ylös ja putsaan ruohot pois housuiltani. Toinen nousee myös, kun ojennan käteni ja vedän hänet ylös.

"Voidaanko mennä käymään hautausmaalla? Mun mielestä Anthonyn kuuluu kuulla ensimmäisenä meistä", Noel sanoo ja katsoo mua koiranpentuilmeellään.

"Mennään vaan", myönnyn. Me lähdetään saman tien bussipysäkille ja pitelemme toisiamme kädestä. "Kuule, mä ajattelin tulla vanhemmille kaapista pian", lisään jännittyneenä.

"Oikeesti?" Noel hämmentyy selvästi. Tähän saakka olemme joutuneet piilottelemaan vanhemmiltani.

"Joo", sanon nyt jo rohkeampana. "Joo. Anthonyn jälkeen kerron mun vanhemmille. En halua piilotella enää."

________________________________________________________________________

MOI ja kiitos älyttömästi kaikesta palautteesta mitä oon teiltä ihanilta saanut! Jos oisin tiennyt että tää saavuttaa tällasen suosion, oisin jatkanut juonta vielä vähän pidemmälle, mut mulla oli kuitenki loppu suunniteltuna jo, plus noin 4389673 muuta projektia jotka pitäs joskus saada valmiiks, niin tää jäi nyt vähän lyhyemmäksi. Ehkä joskus kirjotan pojista jotain muuta vielä :) ootte ihania! ♥