Part 45

629 63 8
                                    

Hänellä on punaiset kosteat silmät, sotkuiset hiukset ja kaikki katsovat häntä.

Zaynkin ottaa askeleen taaksepäin, kun huomaa hänet.

Hän ottaa pelosta, minä otan, jotten juoksisi halaamaan häntä.

"Amber..?" Jeremy kysyy ääni särkyen loppua kohden.

Hän tiputtautuu polvilleen, vajaan kaden metrin päähän minusta

"Anteeks" hän sanoo hädin tuskin kuuluvasti.

"Anteeks, että mä pilasin sun elämän" hän jatkaa nyyhkien kaikkien edessä pidellen päätään käsillään.

Kukaan ei tiedä mitä on meneillään.

Katson panikoiden Zaynia, sillä en tiedä mitä tehdä

Hän kuitenkin vain kohauttaa olkiaan kasvoillaan yhtä hämmentynyt ilme, kuin kaikilla muillakin,

Kävelen nyyhkivää Jeremyä kohti.

Vielä yksi kerta...

Vielä yksi yritys...

Menen hänen eteensä seisomaan ja silitän varovasti hänen hiuksiaan.

Hän nostaa kasvonsa jotka ovat täynnä kyyneleitä.

Hän halaa minua tiukasti ja minä silitän edelleen hänen hiuksiaan.

Kyykistyn hänen tasolleen, siirtäen käteni hänen leukansa alle, jotta näkisin hänen kasvonsa.

"Ei se haittaa, mun elämä oli alusta asti helvettiä" kuiskaan.

Yritän hymyillä, vaikkakin siinä onnistumatta.

Jeremy suutelee minua kiihkeästi mutta hellästi.

Vastaan suudelmaan, tuntien edelleen kaikkien katseet niskassani.

Minua ei haittaa, että kaikki näkevät minut suutelemassa Jeremyä.

Olo on kuin suuri lohkare tippuisi sydämeltäni ja taakka harteiltani nostettaisiin pois.

Autan Jeremyn seisomaan.

Hän ottaa kiinni olkapäästäni, katsellen hämmentyneenä ympärilleen.

Kaikki katsovat meitä ymmällään.

"Zayn.." Pyydän ja hän väistää minua, kun talutan Jeremyn hänen ohitseen sisälle.

Menen istumaan pienelle sohvalle, Jeremyn laskiessa päänsä olkapäälleni.

Hän on lämmin, kuin patteri.

Minun oma patterini, jota kukaan ei voisi viedä minulta.

"Mä oon pahoillani..." Jeremy sanoo.

Hän katsoo minua silmiin.

"Mä oon pahoillani..." Hän toistaa heikosti.

Lasken käteni hänen syliinsä.

"Mä tiedän" Vastaan, suudellen häntä sitten.

Kaksi puolikasta ihmistä täydentävät toisensa kokonaisiksi.

"Mä ymmärrän, jos sä haluat lähteä. Sä saat lähteä" Jeremy toteaa hiljaa.

Pudistan päätäni.

"Mä en halua lähteä"

Jeremy tapittaa minua suloisilla silmillään.

"Mutta miksi sä sitten jätit sun merkit?" Hän kysyy

Mietin vastausta vain sekunnin.

"Koska mä en tiennyt"

MistakesDonde viven las historias. Descúbrelo ahora