Yks meistä pukeutui aina pastellisävyihin.
Toinen pelkkään mustaan.
Kolmas ei välittänyt mistään.
Neljäs halusi välittää, muttei tiennyt mistä aloittaa.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
— e l i s a —
"Me tapeltiin varmaan kaks tuntia ja lopulta mä huusin sille, että mä muutan ihan just vittuun täältä ja se lähti ovet paukkuen. Mä en vaan vittu kestä kattoa niiden homostelua enää enkä varsinkaan kuunnella, ei saatana ne kaks oikeesti panee ku sähköjänikset!"
Nauroin ääneen ja nostelin vaatteita lattialta sängylle samalla, kun mun airpodseista kantautui Ronjan avautuminen. Kurkkasin mun puhelimen näyttöä ja Ronjan mulle henkilökohtaisesti omistama podcast oli kestänyt jo 52 minuuttia, mutta ei mua haitannut kuunnella. Mä rakastin sen juttuja ja niitä todellakin riitti — etenkin silloin, kun sitä vitutti.
"Mähän sanoin sulle, et mieti nyt kaks kertaa ennen ku muutat Henkan kanssa kimppaan", mä muistutin ja istahdin sängylle viikkaamaan vaatteita.
"Vittu Ellu, toi ei auta nyt yhtään!"
"Ihan oma syy, Ronja."
"No mä ajattelin, et ei sitä oikeesti kukaan huoli, mut ilmeisesti tamperelaisille kelpaa vittumaisempikin heila", Ronja huokaisi langan toisesta päästä ja mä kuulin, että se sytytti röökin. Mulla alkoi myös heti tehdä mieli, joten nappasin omani keittiön pöydän laidalta ja astelin parvekkeelle. Viime yö oli ollut vähän sateinen, ulkona tuoksui ihanalta. Mä rakastin kesän tuoksua, se vei mut aina hetkessä takaisin lapsuuden kesiin, kun vain sai olla ilman huolen häivää ja velvollisuuksia.
Nyt mulla ei muuta ollutkaan kuin velvollisuuksia, pino maksamattomia laskuja ja helvetisti univelkaa.
"Mä en jaksa tätä paskaa enää", Ronja sanoi, muistutti samalla olevansa vielä puhelimen toisessa päässä. Me joskus puhuttiin niin pitkiä puheluita, että alettiin jo tehdä kaikkea muuta ja vaan pysyttiin puhelinlangan päässä toisistamme. Meidän pisin puhelu oli kestänyt viisi tuntia yhtenä yönä mun yövuoron jälkeen, kun en saanut unta ja Ronja oli ollut bilettämässä ja aivan tuhottomassa kännissä. Me katsottiin ostos-tv:tä ja puhuttiin paskaa, pidettiin toisillemme seuraa.
"No ettekö te voi laatia jotain sääntöjä, että ne nussii sillon, ku sä et oo himassa?" mä ehdotin ja Ronja naurahti kovaan ääneen.
"Mä saisin olla jatkuvasti muualla!"
"Eihän ne nyt kokoajan pane?"
"No hyvä ettei aamupalapöydässä mun silmien edessä, saatana", Ronja murahti. "Ne oikeesti syö toisiaan pelkällä katseella, se on vitun oksettavaa."
"Voitko sä muuta odottaa? Me puhutaan nyt Henkka Koskisesta", mä muistutin tupakka huulessa ja avasin partsin ikkunaa.
"No vittu odotukset oli näköjään aivan liian korkeella tän yhteiselon suhteen", Ronja mutisi. "Ei me olla tehty mitään muuta ku riidelty sen jälkeen, kun se Vikke muutti Stadiin."
