Taehyung pov
Jungkook makasi letkut kiinni hänessä ja happimaski kasvoilla. Hän oli menettänyt autossa tajunsa joten tuolle laitettiin happimaski avuksi. Katselin tuota ja tuon vartaloa että kuinka helvetin paljon hän joutui kestämään ennenkuin löysin hänet.
Jungkookin ranteessa oli viiltoja..tuoreita. En tiedä tekikö tuo ne itse vai ei. Jungkook ei kyllä enään viiltele tietääkseni.
Hänen otsalla oli naarmu jossa oli hieman kuivunutta verta. Tuon kaulalla oli sinertäviä mustelmia...
Olen niin vihainen juuri nyt ja hirvittää katsoa nuorempaa tälläisessä tilassa. Pian hoitajat alkoivat tikata Jungkookin viiltoja, kaikki ne syvimmät.
"Tiedätkö tarkemmin että mitä pojalle tapahtui?" Hoitaja kysyi.
"Siis..se pahoinpideltiin" Sanoin. "Mhm tiedätkö kuka?"
"En.." Vastasin.
.
.
.
.
Hoitajat saivat paikattua Jungkookin haavat ja ruhjeet.
Jungkookilta otettiin happimaski pois ja katselin tuon kalpeita kasvoja haikeana.
Hoitajat poistuivat huoneesta antaen minun olla toisen kanssa rauhassa.
Pian nuorempi avasi silmänsä ja otin tuon kädestä kiinni. "O-oonko..vieläki siellä" Tuo kysyi. Puristin toisen kättä "Oot sairaalassa kulta..." Huokaisin.
"Entä Y-yugeom ja Bam??" Tuo kysyi nopeasti.
"Ne on kunnossa älä huoli. Ne käy viel tarkistuksessa et kaikki on hyvin" Sanoin. Jungkook huokaisi.
"Sattuuko?" Kysyin. Toinen nyökkäsi.
"Ugh käskin noiden ämmien laittaa särkylääkettä sen verran ettet tunne kipuu. Käyn puhuu nille" Sanoin nousten ylös mutta Jungkook otti ranteestani kiinni. "Älä mee"
Istuin alas ja katsoin Jungkookia silmiin. "..Miten sulle aina käy näin. En kestä sitä et oot koko ajan vaarassa. Oot kokenu liikaa väkivaltaa" Sanoin.
"Oon...tottunu" Nuorempi vastasi huokaisten.
kamalaa ajatella että toinen on tottunut väkivaltaan..
"Älä huoli sä toivut kyl.." "Voisiks kertoo mulle et miten ne sai kidnapattuu sut?" Kysyin.
"En muista paljoo siitä mut ne tunki piikin mun selkään ja nukahin tai jotain..sit heräsin sieltä Yugyeomin ja Baminkaa" Toinen sanoi.
"Kuka se toinen oli Jiron seurassa" Kysäisin. Jungkook oli hetken hiljaa.. "Tapasin sen baarissa sillonku oltiin riidelty. Donghyun..se esitti kaverii mut se oliki sairas Jiron veli" Jungkook vastasi leikkien sormillaan. Huokaisin "Että sellasta. Ne molemmat on nyt pois täält. Jiro ei enää pyöri sun kimpussa. Se olis pitäny tappaa aikoja sitte" Sanoin kädet puuskassa.
"Anteeks Tae...joudun ain ongelmiin ja ain pelastat mut"
"Hei sä et pyydä anteeks. Mä pyydän. Mun takii jouduit olla siel paikas helvetin kauan pahoinpideltynä. Ku tulin hakee sut ja näin sut s-siin lattialla veren keskellä en voinu uskoo mitä näin. Olit...täynnä haavoja ja jälkijä" Sanoin ja tunsin kyynelien muodostuvan silmiini kun edes muistelin sitä mitä näin.
"En oo tottunu saamaan piiskasta tuntii putkeen.." Jungkook huokaisi ja katsoi rannettaan. "Donghyun viils mun käden auki huh. En tiiä mitä aineitaki ne pisti muhun viideltoista eri piikillä"
Laitoin käden otsalleni peittäen itkuani. "E-et oo ikin ollu niin huonos kunnos ku siinä" Sanoin.
"Tae älä itke kiltti.." Jungkook sanoi silittäen hiuksiani. "Ne kusipäät pahoinpiteli sut melkee kuoliaaks miten voisin olla itkemättä?! Sun vartalos on piiskaus jälkii, viiltoja, mustelmia ja jouduit kokee kaiken siel pimees huonees veren keskellä peloissas" Tuhahdin.
"Etkai vaan...luullu etten tulis" Kysyin katsoen nuorempaa silmiin.
Jungkook laski katseensa alas. "Ei sua näyttäny kiinnostavan ku lähin. Olit vaa hiljaa kännykällä ja ku sanoin et oon tunnin poissa nii vast kahen ja puolen tunnin jälkee tajusit ettii mua. En syytä sua..todellakaan mut aloin vaa ajattelee ettet jaksa ettii mua" Jungkook selitti.
"Se syy miks olin hiljaa oli se et meil ei oo ikinä aikaa toisillemme ku oon töissä tekemäs keikkoja myöhään yöhön. Halusin kerranki viettää aikaa ku en menny töihin mut halusit mennä sun kavereidenkaa. Et tajunnu kui loukkaantunu olin Kook. Tietenki saat olla Yugyeomin ja Baminkaa ettekä oo nähny kahteen vuoteen mut olisin halunnu et ees tajuut et olin loukkaantunu" Sanoin.
Jungkook nousi istumaan sängylle vaivalloisesti ja otti kädestäni kiinni.
"Mä pyydän anteeks etten tajunnu..halusinki puhuu siitä yhtesestä ajasta ku siis..ainaku meil on ees hetki aikaa olla yhdessä nii se ei oo muutaku seksii. En...aina jaksais vaa harrastaa seksii tiiäthän" Jungkook sanoi.
"No siks just halusin tehä kerranki jotain muuta mut menit sun kavereidenkaa" Sanoin.
"Jotain muuta? Me pantiin heti aamusta ja halusit viel toisen kerran suihkun jälkeen" Jungkook tuhahti. "Miks et kiellä mua?? Vaa näytät et säki haluisit. Kookie sun pitää kertoo mulle heti jos et haluu, sano vaa sit suoraan äläkä yritä kierrellä" Sanoin takaisin.
"Okei! Ei riidellä näin vitun lapsellisest asiast" Jungkook tuhahti ja pian hoitaja astui huoneeseen,
"Miten voit?" Hoitaja kysyi.
"Sattuu" Jungkook vastasi. "Särkylääkkeiden pitäisi alkaa kohta vaikuttamaan. Olit todella huonossa kunnossa ja suosittelemme sinun jäävän sairaalaan pariksi yöksi tarkkailuun" Hoitaja sanoi. Jungkook vilkaisi minuun ja vastasi "Voin jäädä".
"Voitko mennä? Me halutaan keskustella" Tuhahdin hoitajalle ja hän sitten poistui.
"Et haluu kotiin hm. Koska välttelet mua nyt" Tuhahdin. "Taehyung älä jaksa" Tuo pyöräytti silmiään.
"Oo vaan turvassa täällä. Saattaisin vaik pakottaa sut seksiin" Tuhahdin nousten ylös tuoliltani.
"Taehyung lopeta?! En todellakaan ajattele sust tolleen" Jungkook sanoi. "Ai et? Mitä sit ajattelet musta. Et oon paska poikaystävä joka jätti sut pahoinpideltäväks moneks tunniks" Sanoin puristaen käteni nyrkkiin.
"Taehyung-"
"Jungkook ihansama. Meen kotiin jotta voit toipuu rauhas" Sanoin kääntäen selkäni toiselle.
"Taehyung kuuntele en haluu riidellä??" Tuo sanoi nopeasti.
"En tajuu miks estit Jiroo puukottamasta mua vaik olit jo haavoittunu. Kato sun kämmenii, viillot mun takii. Olisit voinu antaa olla" Sanoin.
"Taehyung mä rakastan sua ja ottaisin vaik viis luotii sun puolesta?! Etkö tajuu et kuinka kiitollinen oon et pelastit mut sieltä. Olisin siel edelleen jos et olis tullu. Et oo huono poikaystävä millään tapaa, ja jos sanon etten jaksa harrastaa seksii nii se ei tarkota et se johtuis susta" Nuorempi sanoi korottaen ääntään.
"Mä meen kotiin..taisin unohtaa ottaa lääkkeet. Parane pian" Sanoin ja avasin oven lähtien ulos.
____________
Ugh
