Part 9.

162 17 9
                                    

Jungkook pov

[väkivaltaa] !Sekava¡

Puin kylpytakin ylleni kun Taehyung lähti makuuhuoneeseen. Kuivasin hiuksiani hetken aikaa kun vanhempi istahti olohuoneen nojatuolille. Laskin pyyhkeen alas ja menin vanhemman luokse.
"Kaikki hyvin?" Kysyin. "Baekhyun vaa käyttäytyy vitun tyhmästi taas" Taehyung vastasi.
"Mitä se nyt?" Hämmästyin ja istuin sohvalle toista vastapäätä.
"Se nyt vaa syyttää sua siit et mä en haluu ottaa ohjia sen työpaikas" Taehyung huokaisi.
"Mua? Miks..?" Kysyin hämmästyneenä.
"Sitä mäki mietin. Baekhyun alkaa pikkuhiljaa käydä hermoille. Se pakottaa mut tekee töitä Jimininkaa eikä se osaa tehä sen töitä ilman mun apua" Vanhempi tuhahti.
"No miks ees oot siel töissä? Sulhan on perkeleesti rahaa" Sanoin. "Totta. Eroon sielt heti huomenna" Taehyung vastasi katsoen minua silmiin.
Nyökkäsin ja nousin ylös kävellen nojatuolin ohi mutta Taehyung vetäisi minut eteensä. "Hm?" Hämmästyin.
"Miks en saa sust tarpeeks" Tuo virnisti. "Tae mun reisiin sattuu idiootti" Naurahdin. Taehyung veti minut syliinsä istumaan joten asetin käteni tuon olkapäille.
"Lopetan vast sit ku et voi enää kävellä"
Kohautin kulmiani ja naurahdin "Aha..yritä".
Suutelin vanhempaa ja se kesti liian vähän aikaa kun puhelimeni soi makuuhuoneessa.
Irtauduin ja nousin toisen sylistä. Kipitin makuuhuoneeseen napaten puhelimeni käteeni.

"Jungkook!"
"Yugyeom?? Siit on aikaa mitä kuuluu??"
"Siis ihan hyvää. Miks et kertonu et oot koreas??"
"Mist sait tietää? Ja sori täs on ollu vähä kaikkee"
"No uh..Jiro kerto"
"Jiro? Tietysti..no mut mitä teet tänää? Olis kiva nähä"
"Joo! Bam haluis tulla kans. Nähääks vaik puistossa"
"Sopii. Tuun pian"
"Moikka"

Lopetin puhelun ja kävelin takaisin Taehyungin luokse. "No kuka soitti" Tuo kysyi.
"Yugyeom. Lähen senkaa ulos. Eikai haittaa?" Kysyin.
"...Ei tietenkää mee vaa" Tuo vastasi hymyillen. Kumarruin alemmas ja suutelin toisen huulia nopeasti. Menin sitten vaihtamaan vaatteet.

Kun olin valmis otin puhelimeni taskuuni ja menin laittamaan kengät jalkaan

Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.


Kun olin valmis otin puhelimeni taskuuni ja menin laittamaan kengät jalkaan.
Vilkaisin Taehyungiin joka räpläsi puhelintaan.
"Ootko varma et sua ei haittaa?" Kysyin.
"Mhm. Mee vaa" Tuo vastasi. "Okei..? No tuun tunnin pääst takas" Sanoin.
"Mhm" Taehyung mumisi. Hämmästyin mutta lähdin sitten kohti puistoa.
.

.

.

Kävelin tapaamis paikalle mutta en nähnyt siellä ketään. Hämmästyin ja katsoin olenko myöhässä mutta olin ihan ajoissa.
Nostin katseeni puhelimestani ja samassa tunsin otteen ranteessani. "Mitä vitt-"
"Turpakii tai sun kaverit kuolee" Mies sanoi edessäni. Yritin päästä irti tuon otteesta ja potkaisin häntä vatsaan polvellani monta kertaa. Sain itseni irti mutta kaksi muuta tulivat ottamaan minut kiinni.
"Mitä helvettiä?!" Tuhahdin.
"Jungkook rauhotus nyt"
Nostin katseeni tunnistaen äänen...Donghyun.
"Mitä sä teet?? Luulin et oot mun frendi?" Sanoin.
"Laittakaa se piikki" Donghyun sanoi ja paniikissa yritin riuhtoa itseni irti. Tunsin terävän piikin selässäni ja samassa silmäni painuivat kiinni.
.

.

.

Heräsin pimeästä huoneesta ja minut oli sidottu tuoliin kiinni. Päässä tuntui oudolta ja tuntui että koko huone olisi pyörinyt.
"J-jungkook?!"
Yugyeom sekä Bam olivat sidottu lattialle ja katsoin heitä järkyttyneenä.
"M-mitä te tääl teette?!" Kysyin. "Ne kolkkas meijät.." Bam vastasi.
"Oottekste kunnossa?? Tekiks ne teille mitään" Kysyin nopeasti.
"Ei ne..sattuu kyl päähän. Entä sä??" Yugyeom kysyi.
"Tunki jonkun piikin mun sisään..ei muuta" Huokaisin ja pian ovi aukesi.

"Ootte jo hereillä. Mahtavaa" Donghyun hymähti.
"Mis helvetis me ollaan ja miks toit Yugyeomin ja Bamin tänne!?" Tuhahdin kovaa.
"Shh yks kysymys kerrallaan Kook" Donghyun hymähti tullen eteeni. "Päästä Yugyeom ja Bam pois" Sanoin.
"Empä taida" Hän otti leuastani kiinni mutta käänsin pääni pois. "Oot todellakin jääräpäinen Kook. Ihan niiku Jiro kerto" Donghyun hymähti.
"Jiro?!" Yugyeom huudahti.
"Niin. Mun veli" Donghyun sanoi. Suuni loksahti auki. "Veli?! Hyi vittu ootte molemmat sairaita. Kerro miks me ollaan tääl" Sanoin.

Donghyun naurahti ja otti pöydältä ruiskun. Hän virnisti ja tuli taakseni seisomaan. "Jungkook...kuulin juttuu et sun "joukot" hakkas Jiron melkee elävältä"
"Ja?" Kysyin.
"Kai sä näät et kukaan ei tuu pelastaa teitä nyt. Sehun on sairaalassa, Baekhyun vihaa sua, ja Jongin on Jimininkaa hoitelemas omia juttuja. Niille ei tuu ees mieleen ettii sua" Donghyun selitti hymyillen.
"Taehyung tulee varmasti" Yugyeom sanoi.
"Taehyung? Hmm...empä usko. Ei se tajuu ettii täältä, Niin ja se luulee et ootte kolmestaan vaan hengailemassa, mikä on kyllä totta" Tuo virnisti ja käveli tuoliani ympäri kädessään samainen ruisku.

"Miks toitte meijät?? Ymmärrän jos haluutte mut, mut miks Yugyeom ja Bam" Kysyin.
"No ettei ne olis tajunnu ettii sua. Niille ei oo käyttöö joten voisin viedä ne eri huoneeseen" Donghyun hymähti. Pian Jiro astui huoneeseen laittaen oven kiinni.
"Vie noi kaks pois. Leikin Kookinkaa hetken" Jiro sanoi. Sydämeni alkoi hakata ja toivoin ettei Yugyeomille tai Bamille käy mitään. "Älkää huoliko..keksin jotain" Sanoin katsoen ystäviäni.
"Jos sulle käy jotain nii Taehyung kyl tajuu sen.." Bam sanoi.

Heidät vietiin pois ja jäimme Jiron kanssa kahdestaan huoneeseen. Tuo käveli minua ympäri hetken ajan kunnes tunsin piikin kaulaani.
"Ngh-" Vingahdin ja Jiro hymähti.
"Sattuko? Hyvä" Tuo sanoi ja tuli kyykkyyn eteeni.
"M-mitä ainetta laitat muhun?" Kysyin.
"Älä siit huoli. Se vaan...väsyttää sun lihakset nii et jaksa tehä mitään" Jiro hymähti.
Laskin katseeni lattiaan ja pian Jiro otti puiselta pöydältä puukon. "..Jiro" Sanoin nopeasti.
"Niin?"
"Et oikeesti oo tosissas..miks??" Kysyin. "Jungkook ei mul oo kaikkeen syytä? Mutta no oot niin helvetin vaikee ihminen ja se ärsyttää mua" Tuo vastasi.
"Vaikee? Jos en anna sun raiskaa mua nii se ei tee must vaikeeta. Annoin mahiksen mut sä ja sun kiimanen alapää pilasitte sen" Sanoin. Jiro otti hiuksistani kiinni painaen pääni alas paljastaen kaulani.
"Taehyung on ainaki ehtinyt merkkaa sut mut pelastaa sua se ei ehi" Tuo sanoi hymyillen ja asetti veitsen kaulalleni.
"Tee...mitä vaan kunha jätätte mun kaverit rauhaan" Sanoin.
"Näinkö on. No sitten" Jiro sanoi ottaen veitsen kaulaltani laittaen sen pöydälle.
"Mitä keksisin?"

Hän otti pöydältä jonkinlaisen piiskan. Tunsin iskun käsivarressani ja suljin silmät tiukasti. Hän jatkoi minuutin ajan lyömistäni kunnes kaaduin tuolilla lattialle.
Tunsin kuinka lihakseni alkoivat olla veltot enkä pystynyt tehdä mitään. "Päästäisit ny jotain ääniä" Jiro sanoi ja potkaisi minua vatsaan.
Hän otti ruiskun painaen sen reiteeni. Se sattui.
"Oot tylsä kook? Mitä mun pitää tehä et anelet mua lopettaa" Tuo kysyi ottaen hiuksistani kiinni.
"A-anna jo olla" Huokaisin ja tuo nosti minut taas istumaan. Hän löi..ja löi...ja löi. Otsaltani valui hikeä ja vartalooni sattui helvetisti. Ovi aukesi ja Donghyun käveli sisään.
"Vaihetaa noi on tylsii" Donghyun sanoi. Jiro lähti ja Donghyun tuli kyykkyyn eteeni. "Sattuuko?"
"Miten...v-vitus voit tehä näin" Tuhahdin.
"Hei en mä tätä alottanu" Tuo sanoi. "No...haluutko puukon vai nyrkin?"

Tää ei voi olla todellista

Love makes Toxicity 2| vkookWhere stories live. Discover now