19. In need of help

307 24 4
                                    

Victorin näkökulma:

"Saatana." Murahdan, kun tassuni uppoaa jälleen vetiseen maahan. Olin lähtenyt yöllä kohti sisäoppilaitosta, susimuodossa, jotta olisin nopeasti perillä. Nyt on jo valoisaa, ja olen pian määränpäässäni. Metsä alkaa näyttää yhä tutummalta, samat kivet, samat puut. Olin miettinyt koko ajan Biancaa, ja miten tuo pärjäisi. Tiedän, että tyttö on vahva, mutta metsässä voisi liikkua mitä tahansa. 

Tutut rakennukset näkyvät puiden lomasta ja muutun ihmismuotoon. Juoksen harjoittelukeskuksen ovelle, sillä tiedän, että on vain muutama henkilö, jotka voivat auttaa tässä tilanteessa. Niin vähän kuin heistä pidinkään. Näppäilen numerot 2943 oven vieressä olevaan näyttöön,ja ovi avautuu. Kävelen reippaasti rakennukseen, ja menen keskellä olevalle avoimelle alueelle, missä on monenlaisia monitoreja.

"Fernández!" Huudahdan, ja pian jo inhoamani tummatukkainen mies tulee luokseni, laumansa perässään.

"Mistä moinen muodollisuus, Arquette?" Tuo kysyy, ivallinen sävy äänessään.

"Turpa kii Marcus, mä tarviin teiän apua." Murahdan, katsoen tuota silmiin.

"No tota en olis koskaan uskonu kuulevani. Mä valitsen seurani aika tarkkaan, kysy niitä ystäviäs." Mies tuhahtaa.

"No just nyt ei oo mahollista. Täs on kyse myös Biancasta." Ärähdän, sillä tiedän, että Bianca on viettänyt aikaansa myös tuon jengin kanssa. 

"Susitytöstä? Kerro."

"Oltiin käymässä Biancan vanhalla kodilla, ja kun palattiin autoille niin joku oli puhkonu niistä renkaat. Bianca usko, että asialla on ne jotka sillon joskus hyökkäs sen kimppuun tos metäs, ja ehkä ne olis Amberinkin katoomisen takana, joten Bianca lähti ilmeisesti "antautuu" niille tai jotain. Me kyl koitettiin estellä.." Selitän.

"Eli susityttö on ny..." 

"Bianca! Sillä on nimikin.." Murahdan, tuijottaen tuota kylmästi.

"Bianca on nyt jossain kylmässä metsässä yksin?" Marcus kysyy, tuijottaen takaisin.

"Nii." Vastaan lyhyesti. Mitä nopeammin pääsisimme muiden luo ja etsimään tyttöäni, sen parempi.

"No mennään si." Tuo mutisee ja lähdemme ulos rakennuksesta.


Tässä on nyt uus luku, ja tiiän että on taas kestäny kauan. Jouduin jättämään tän luvun näin lyhyeks, koska mun näppäimistö on osittain rikki, ja nytkin kirjoitan käyttäen näyttönäppäimistöä. Halusin kuitenkin julkaista uuden luvun, sillä edellisestä on niin kauan. Suuret kiitokset lukijoille ja voteejille. :D







Lunar EclipseWhere stories live. Discover now