#!%£&#€¥$?!

3# Lastenhuone

Varoitukset:
-lyhyys ja huonous
-maininta läheisen kuolemasta

Koko asunto tuntui tyhjältä ja kylmältä, kun hän käveli sisään ensimmäistä kertaa kolmeen kuukauteen.

Viimeksi tässä asunnossa oli kaikunut nauru ja ilo mutta nyt se oli tyhjä, niin kovin tyhjä.

Hän käveli kolmion olohuoneeseen ja lysähti sohvalle kasvot edellä.

Hän oli niin kovin, kovin väsynyt ja tämä asunto oli viimeinen paikka jossa hän halusi olla. Kaikki niin värikäs muistutti vain hänestä ja siitä ettei hän koskaan tulisi takaisin.

Joka ikinen pehmolelu, joita hän oli rakastanut, joka ikinen valokuva hänen hymyilevistä kasvoistaan, joita syvät hymykuopat koristivat vain kirkuivat hänelle muistusta.

Poissa.

Uni kuulosti mahtavalta valinnalta, vaikka hän kyllä tiesi että painajaiset vainoaisivat myös hänen unimaailmaansa.

Painajaiset, joissa hän näki vain sen, kun elämä hitaasti valui ulos hänestä.

.
.
.

Hän heräsi kello neljä aamuyöllä kylmään hikeen ja omaan huutoonsa.

Hän hautasi päänsä käsiinsä ja haroi hiuksiaan, yrittäen unohtaa kaiken.

Mutta kirkkain värein kalustettu lastenhuone, jonka omistaja ei enää ollut täällä, ei auttanut asiaa.