I'm Yours || H.S. Finnish

|27. Uusi koti|

20. toukokuuta

Bellan näkökulma:

-Onhan sulla nyt varmasti kaikki? äitini kyseli.

-Oot kysyny ton varmaan viis kertaa. On mulla äiti kaikki, naurahdin. Äiti veti minut vielä tiukkaan halaukseen ja suukotti otsaani.

-Pidä huolta itestäs, äiti kuiskasi kyynelehtien.

-Pidän. Ja Harry huolehtii musta kyllä. Pitäkää tekin huolta itestänne, sanoin.

-Tottakai, äiti naurahti.

-Rakastan sua, sanoin.

-Mäkin rakastan sua ihan älyttömästi, äiti sanoi. Sitten menin halaamaan isääni.

-Onhan tää nyt ihan sun oma päätös? isäni varmisti.

-On. Mä muutan Lontooseen, sanoin itsevarmasti.

-Muistathan olla varovainen, isäni sanoi.

-Joo joo. Oon 17, sanoin. Isä naurahti.

-Mun pikkunen aikuinen, isä sanoi. Naurahdin.

-Oot rakas, isä sanoi.

-Säkin mulle, vastasin. Menin sitten halaamaan vielä veljeäni.

-No pidä nyt hauskaa kun saat olla ihan yksikses, sanoin ja pörrötin veljeni hiuksia.

-Joo joo, Ben naurahti.

-Mut oothan varovainen, veljeni sanoi.

-Tottakai. Kyl Harry pitää musta huolta, sanoin.

-Ilmota sitten ku saan kummilapsen, Ben sanoi.

-Ai luuletko että annan sun olla sen lapsen kummi? naurahdin.

-Eli aijotte hankkia lapsen vai? veljeni virnisti.

-Ei olla mietitty mutta lupaan ilmottaa sitten jos näin sattuu käymään, naurahdin. 

-Sun pitäis varmaan mennä, Ben sanoi ja osoitti autoa jota vasten Harry nojaili ja katseli meitä hymyillen. Muut pojat olivat jo hyvästelleet perheeni aikaisemmin ja menneet pakkaamaan autoa.

-Joo. No moikka sitten, sanoin. Sain kaikilta vastauksen ja kävelin sitten auton luo. Menin Harryn luo ja painoin huuleni hänen huulilleen. Suutelimme nopeasti ja menimme sitten autoon. Istuin Louisin ja Niallin taakse tila-autoon. Harry tuli viereeni istumaan ja sulki oven. Liam kertoi kuskille että saimme lähteä ja auto nytkäthi liikkeelle. Vilkutin perheelleni kunnes olimme niin kaukana ettei heitä enää näkynyt. Käänsin katseeni Harryn joka tuijotti minua.

-Mitä? kysyin.

-En sanonut mitään, Harry sanoi.

-No miksi tuijotat? kysyin.

-Koska sä oot kaunis, Harry sanoi. Tunsin punastuvani ja sitten tunsin Harryn pehmeät huulet huulillani. Harry hymyili huuliani vasten ja vetäytyi sitten suudelmasta.

-No miltä nyt tuntuu? Harry kysyi.

-Haikeelta mut oon samalla tosi innoissani ja onnellinen, vastasin. Harry hymyili minulle. Hän ei sanonut mitään vaan painoi huulensa huulilleni uudelleen. Hänen kätensä silitti poskeani ja käteni siirtyivät hänen niskaansa.

-Ettekö vois ees oottaa lentokentälle asti ja mennä vessaan vai onko pakko tässä alkaa panee? Louis kysyi. Vetäydyin suudelmasta. Käänsin katseeni ikkunaan päin ja katselin ulos.

Matka oli ihan hiljainen seuraavat viisi minuuttia.

-Bella? Louis kysyi.

-Mmm? mutisin.