JATKO-OSA LAULAJAPOJALLE (suosittelen ekan osan lukua, mutta se ei ole välttämättömyys)
Celine on päässyt urallaan eteenpäin ja on edennyt menestyväksi toimittajaksi. Hän elää unelmaansa ja suunnittelee idyllistä perhe-elämää. Kaikki vaikuttaa hyvä...
- Ei mulla olisi ainakaan varaa maksaa niitä kaikkia kustannuksia, totesin.
- Sä piilottelet tuota sun miljonääristatusta, Niall vinkkasi.
- Satanen tilillä ei paljoa miljoonaa lähentele, nauroin.
- Ei vauvat paljoa maksa, tuo päti.
- No kyllä lapsiin saa rahaa uppoamaan, nauroin.
- Kirpputorit on keksitty, Niall ehdotteli.
- Me edetään ehkä hieman liian nopeasti, vakavoiduin.
- Musta taas tää tuntuu aivan liian hitaalta, Niall totesi.
- Ai tuntuu vai ? kummastelin.
- Aivan kuin me oltaisiin oltu se kymmenen vuotta kaukosuhteessa. Välillä musta vaan tuntui siltä, että olit mun mukana, kuului.
- Kummittelen ! kähisin ja esitin haamua.
Surkea imitaatio sai Nialin kellahtamaan sängyltä alas. Kai hän vain nauroi liikaa, taas.
- Mä olen ihan vakavissani. Vaikka olen aika lupsakka kaveri, osaan puhua myös totista totta, hän selitti suu ammollaan.
- Aika vaikeaa kuvitella, mumisin.
- Usko pois, hän vinkkaili.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
- Sua on välillä vaikea ottaa tosissaan, totesin.
- Hohhoijaa, kun väsyttää, Niall haukotteli.
Hän ujutti kätensä mukamas ovelasti selälleni. Makoilimme vain hiljaa hymähdellen, en vilkaissut Nialiin päin, sillä hän yritti äänistä päätellen esittää mursua tai jotakin vastaavaa otusta.
- Kato, mä soitan torvea ! hän huudahti.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
- Ei hyvää päivää noita sun aivopierujasi, lopeta ! sihisin ja läimäytin Nialia leikilläni.
