Vesipisarat välillämme

1. Yökyliä

Ella

Mä kävelen portaita alakertaan. Saavun käytävään josta kävelen keittiöön juomaan vettä. Käännän katseeni olohuoneen puolelle ja näen Aleksin ja Emilin pelaamassa jotain pleikalla. He huomaa mut ja Aleksi moikkaa mua. Emil vaan tuijottaa. Tajuan että päälläni on vaan lyhyet shortsit ja toppi. Olin nimittäin menossa jo nukkumaan mutta mulle tuli jano. Lasken lasini tiskipöydälle. "Emil jää meille yötä sit" Aleksi huutaa olohuoneesta.

Taas, mä aattelen. Hän on ollu meillä viimesen viikon sisää varmaa viis yötä oikeesti. Mä en tajuu miks niitte pitää pitää jotai yökylii noi usei. Nyökkään vaan ja avaan jääkaapin. Otan sieltä red bullini ja lähden kohti portaita. "Et vissii aatellu nukkuu ees" Emil tokaisee ja he molemmat kattoo mua ja kädessäni olevaa tölkkiä. "Haista vittu" Lähden omaan huoneeseeni yläkertaan.

Mä en siedä Emiliä. Se vittuilee mulle iha liikaa. JA on meillä liian usein enkä mä saa omaa rauhaa. He vois mennä aleksin kaa välil niillekki.

Laitan mun kuulokkeet päähän ja avaan tölkin. En usko että tää valvottaa mua kauheesti. Ei se haittais ees ku on lomaa viel ja kelloki on vasta kymmene.

Mä herään aamulla virkeenä ku kerranki oon saanu nukuttuu pitkään. Katon kelloo ja ihmettelen miks Aleksi ei oo herättäny mua. Yleensä se vaa vittuilaksee herättää mut lomallaki iha liia aikasin, eli ennen kahtatoista. Mutta nyt kello on jo puoli kaks. Mä puen päälleni ja lähen alakertaan. Kävelen suoraa keittiöön ja alan tekemään aamupalaa. "Huomenta unikeko" Aleksi sanoo. Emil vaan virnistelee hänen vieressä. Pyöräytän vaa mun silmiäni ja istun sohvalle syömään.

Laitan telkkarista friendit pyörimään kosks en jaksa alkaa ettimään mitää parempaa. "Mite sä voit ees kattoo tällästä paskaa?" Emil kysyy istuessaan sohvalle vähän matkan päähän musta. "Ei sun oo pakko kattoo tätä mut piä turpas kii ku mä kuitenki katon." Vastaan hänelle kääntämättä katsettani. "Mut mun mielest sulla on aika paska maku ohjelmie suhtee." "Kerjääksää iha tosissas verta nenästäs?" Kysyn kääntäessäni katseeni häneen. "Iha ku sä muka siinä ees onnistuisit."
Hän naurahtaa ja mulla alkaa käydä hermoon hänen olemassaolo. "Hei jos sun on iha pakko tunkee häiritsee mun kotirauhaa liian vitun usein ni piä ainaki turpas kii ja anna mä oon." Hän menee hetkeks tosi oudoksi enkä mä osaa tulkita hänen ilmeitää mut vääntää kasvonsa sit nopeesti takaisin peruslukemille.

Aleksi tulee just ilmeisesti vessasta ja katsoo hämmästyneesti meitä: "Mitä tääl on tapahtunu?" "Meinasin vaa hakata kaveris ei muuta" Tokaisen ja jatkan ohjelman katsomista. "Mä rupesin vittuilee oisin ansainnukki sen." Emil sanoo hieman vaisummalla äänellä mikä on tosi outoo ku hän puhuu aina tosi selkeellä ja aika kovalla äänellä.

Kohta Aleksi ja Emil kuitenki päättää kai lähtä käymää kaupungil niitten muiden kavereiden kanssa.

Mä laitan viestii meijän yhteiseen snäppiryhmään:

-Tänää yökylää meil?

Mila: -Jes mä ainaki pääsen!

Jenni ja Siinaki vastaa myöntävästi ja me päätetää mennä yhessä kauppaa ennen ku tullaa meille.

Mä astun S-marketin ovista sisään Jennin ja Siinan perässä. Mila kävelee mun takanani. Me päädytää ostamaan vesimelonia, suklaata ja limsaa. Karkkiaki me ostetaa jonku verran. Me kans suunniteltii et leivotaan meillä jotain.

Me saavutaa meijän pihaa ja kävellää sisää. Me mennää olohuoneesee ja Aleksi ja Emil pelaa taas, tällä kertaa sohval istuu myös Jennin isoveli Ilari. "Tytöt tuli yökylää tänää" Ilmoitan Aleksille. "Joo, Emil ja Ilari jää taas kans yöks." "Juu"

Emil ei käännä katsettaan ees muhun. Normaalisti se ois ees sanonu jotai helvetin tyhmää mulle. Mut tää käy mulle. Kohautan vaa hartioitani ja lähen johdattamaan tytöt mun huoneeseen yläkertaan.

Me levitetään herkut mun huoneen suurelle matolle ja istahdetaa itekkin siihen. "Taas?!! Tarkottiks Aleksi et ne on teil usein?! Sä oot niiiin onnekas, söpöjä poikia talo täynnä!!" Mila intoilee mulle. "Yks niist on mun veli, toiset täysiä kusipäitä. Eli ei mitenkää kauheen kivaa kyl." " No joo he kyl on kusipäitä." Jenni sanoo liittyen keskusteluun. "Ei se haittaa et on vähä kusipää, kuha on hyvännäkönen." Mila väittää. Me tuijotetaa häntä ja Siina sanoo sit: "Sanoo hän joka tulee kaupungin jokasen fuckboyn pelaamaks." "No haittaakse?" Me ruvetaa nauramaan kauheesti ja siitä ei meinaa tulla loppuu. Kohta mä päätän mennä hakee keittiöstä jätskiä meille.

Kävelen alas portaita ja menen keittiöön. Emil seisoo ikkunan vieressä ja nojailee saarekkeeseen. "Missä Aleksi ja Ilari o?" Hän kääntää katseensa muhun ja sanoo: "Meni ettii Ilarille patjaa" Nyökkään ja avaan pakastimen. Tunnen Emilin katseen minussa mutta en välitä. "Tiiäkkö et sä oot iha vitun rasittava." Käännän mun kasvot kohti hänen. Hän ei oo ikinä sanonu mitää noin töykeetä mulle päi naamaa. "Joo, oon mä tainnu kuulla siit joskus" Näpäytän hänelle vaan takaisin ja otan kulhot meille kaapista ja lähden yläkertaan.

Astun mun huoneeseen ja sanon tytöille: "Melkonen kusipää kyllä. Haukku mua vittu rasittavaks vaikka en tehny muuta ku kysyin mis mun veli on." "Mitä vittua kuka?" Jenni kysyy. "Älä huoli ei ollu sun veljes." Käyn istumaan lattialle muiden luokse ja asetan jäätelöt muiden herkkujen joukkoon.

Me jatketaan juttelua ja herkuttelua mut mä en saa Emiliä mun päästäni. Mikä siihe on menny. Yleensä se sanoo jotai harmitonta ja pientä. Ei se ikinä oo mua loukannu sanoillaa, enemmänki vaa ärsyttäny. Mut nyt musta tuntuu et mä oon tehny jotai väärin.

Me pietää hauskaa melkei koko yö ja joskus kolmen aikaa me päätetää mennä leipomaan. Pojat istuu keittiön pöydän ääressä ja pelaa lautapelejä. "Ette vissii aatellu nukkua ollenkaa?" Aleksi vilkaisee mua ja sanoo sit: "Vähä vaikee ku huudatte nii kovaa ni aateltii käyttää tilanne hyväks ja tehä ees jotai kivaa."

Mä katon Milaa, Siinaa ja Jenniä. Me aletaa nauraa taas. Pojat vaa näyttää kyllästyneiltä. Kohta mä käyn ettii ohjeen meille ja me aletaan tekemään suklaakeksejä.

Vilkaisen Emiliä ja huomaan hänen tuijottavan mua. Ku hän huomaa mun katsovan ni kääntää kasvonsa takas peliä päin. Mitä vittua. Mikä häntä vaivaa. Mun hiukset on kiinni nopeella sotkunutturalla mun pään päällä. Mua ahistaa ja ärsyttää hänen olemassaolo. Koitan kuitenki keskittyä vaan leipomiseen.

Ku keksit on uunissa, me mennää olohuoneeseen sohvalle istuskelemaan ja olemaan puhelimillamme. Hetken kuluttua ajastin piippaa ja me juostaan melkei kilpaa keittiöön. Keksit maistuu ihanalta. Me istutaa keittiön pöydän ääressä jutellen melkein aamuun kunnes mennää vihdoin nukkuu.

(Sanoja 984)