Secret Love (Larry Fanfic in Finnish)

Luku:4

Harryn näkökulma

Kun Louis oli käynyt kertomassa isäpuolelleen, että olimme saaneet aidan korjatuksi. Päätimme mennä talliin, jossa asusteli hevosia, jotka olivat puoliksi tätini perheen ja Tomlinsonien omistuksessa. Makoilimme parhaillamme suuressa heinä kasassa ja nauroimme yhdessä, kun Louis kertoi kuinka hänen ensimäinen ratsastus kertansa oli päättynyt.

"Sä siis ihan oikeasti tipuit Emman päälle?" kysyin nauruni seasta, kuvitellen pääni sisällä tilanteen jossa Louis lentää hevosen selästä ja tippuu suoraan serkkuni päälle.

"Niin mä taisin tehdä." brunette vastasi ja nyökytteli samalla päätään.

"Toisaalta se ei ollut mun vika, Emma sattu väärään paikkaan väärään aikaan." Louis sanoi.

"Seuraavaksi varmaan syytät sitä hevosta." vastasin naurahtaen pienesti ja käänsin päätäni niin, että pystyin katsomaan Louisia. Ja kohtasinkin heti tuon sinisten silmien katseen.

"Tietenkin." tuo sanoi naurahtaen ja samalla vinkaten silmäänsä.

Naurahdin pienesti ja pudistin päätäni. Käänsin katseeni yläpuolellamme olevaan kattoon ja tuijotin sitä hetken, kunnes suljin silmäni. Kuuntelin tallin käytävältä kaikuvien hevosten hirnahduksia ja hymyilin pienesti. Ei maalla oleminen ollutkaan niin pahaa kuin olin kuvitellut. Tietenkin kaipasin edelleen omaa kotiani ja ystäviäni, mutta olin jollakin tavalla oppinut arvostamaan maaseudun rauhaa. Täällä oli omia hyviä puoliaan verrattuna kaupunkiin, mutta tiesin silti, että tulisin aina olemaan kaupunkilainen niin luonteeltani kuin myös sydämeltäni.

Avasin silmäni kuullessani vierestäni pienoista tuhinaa ja käänsin katseeni Louisiin, joka makasi paikoillaan silmät kiinni. Hymähdin pienesti, tajusin heti toisen nukahtaneen. Toisaalta en ihmettele sitä ollenkaan, olivathan nämä heinät varsin pehmoisia joiden päällä makoilimme. Haukottelin itse pienesti katsellessani tuota varsin suloista näkyä edessäni. Ajattelinko juuri, että Louis on suloinen? Taisin tehdä niin. Mutta ei kukaan voi kieltää sitä, etteikö tuo nukkuva brunette olisi suloinen.

Suljin itsekki silmäni uudelleen, sillä pienet torkut eivät olisi ollenkaan pahaksi. Ja ei minulla muutakaan tekemistä olisi, kerta Louiskin nukkui. Joten voisin aivan hyvin kuluttaa aikaani näin siihen asti, että tuo nukkuva suloisuus heräisi. Eikä siinä mennytkään kauan, kun jo tunsin vaipuvani uneen.

-

"Hei Harry, oliko sinulla mukava päivä?" kuulin tätini äänen kantautuvan keittiöstä, kun astuin eteiseen.

"Oli." vastasin, kun riisuin kenkiä jaloistani.

Kun olin saanut kengät pois jaloistani, suuntasin kulkuni keittiöön. Huomasin ensimäisenä tätini Rosen, joka valmisti parhaimillaan ruokaa. Keittiön pöydän ääressä sen sijaan istui hänen miehensä Eric ja Emma. Kävelin itsekkin pöydän luokse ja istahdin eräälle tuolille.

"Kuulin Johannahlta, että olitte korjanneet Louisin kanssa lammas aitauksen aidan aivan uudenveroiseksi." Rose sanoi hymyillen ja kantoi samalla leipäkorin pöydälle.

"Louis teki suurimman työn." vastasin ja katsoin, kun tätini palasi takaisin hellan ääreen jatkamaan ruoan laittoa.

"On ihanaa huomata, että olet ystävystynyt Louisin kanssa." tätini sanoi vilkaisten samalla minua olkansa yli.

"Hän on mukava poika. Tiesin heti, että te kaksi tulisitte toimeen keskenänne." hän jatkoi vielä ja käänsi sitten katseensa takaisin hellalla olevaan ruokaan.

Käänsin katseeni ulos ikkunasta, josta oli näköyhteys Tomlinsoneille. Hymähdin pienesti, kun huomasin varsin tutun henkilön ulkona. Louis käveli tallilta päin kotinsa ovelle ja minusta tuntui aivan siltä kuin hän olisi katsonut tänne päin. Tiesiköhän hän, että katselin häntä? Kun brunette katosi omaan kotiinsa käänsin katseeni takaisin tätiini, joka oli saanut ruoat valmiiksi.

Annoin muiden ottaa ruokaa ensiksi, kunnes viimein itsekkin pääsin hakemaan hellan luonta ruokaa. Lastasin lautaseni täyteen ruokaa, jonka tiesin jo maistamattakin olevan taivaallista. Kaikki mitä olin täällä ollessani syönyt, oli ollut aivan vastustamattoman hyvää. Joten tämäkään ei varmasti olisi poikkeus.

// Tästä luvusta tuli hieman lyhyempi, mutta toivon mukaan se ei haittaa :) Mun oli tarkoitus jatkaa jo viikonloppuna, mutta en ehtinyt joten sen takia jatkuu vasta nyt. Uuden luvun ilmestymisestä en voi sanoa mitään, koska en oo varma milloin ehdin kirjoittamaan. Mutta luultavasti viimeistään viikonloppuna, koska silloin ei ainakaan ole koulu estämässä :D