Remus avasi Harryn huoneen oven, koputtamatta ensin. Hän kurkisti huoneeseen ja näki Harryn istumassa Dracon sylissä. Hän henkäisi ja sulki oven niin hiljaa kuin pystyi.
Hän räpytteli hetken ajan silmiään käytävässä ja yritti prosessoida tilannetta.
Remus koputti ja odotti hetken aikaa. Kun hän sitten avasi oven, pojat istuivat kaukana toisistaan, puhelimet käsissään.
"Mä toin teille vähän ruokaa." Remus sanoi hymyillen ja kantoi kaksi lautasta Harryn sängylle. "Monelta sun pitää olla kotona, Draco?" Hän kysyi ja katsoi poikaa.
"En mä tiedä."
"Haluaisitko sä jäädä vielä yhdeksi yöksi?" Harry kysyi toiveikkaana.
"Huomenna on maanantai," Remus huomautti. "eikä Dracolla varmasti ole koulureppua mukana."
"Se voi hakea sen kamat kotoa ja tulla takaisin." Harry sanoi ja katsoi Dracoa kysyvänä.
"Kyllä mä voin jäädä." Draco sanoi ja lisäsi nopeasti, "Jos se siis käy Remukselle ja Siriukselle."
"Kyllä se ainakin mulle käy." Remus sanoi. "Mutta Sirius-"
"Hyvä!" Harry keskeytti. "Millä bussilla me mennän teille?"
"Täältä menee bussilla kauheen kauan. Ainakin puoli tuntia." Draco sanoi.
"Onko sulla mopokortti?"
"Tietenkin."
"Pyydetään Siriusta lainaamaan sen skootteria!"
"Se ei ikinä suostu."
Viidentoista minuutin päästä pojat istuivat lähtövalmiina Siriuksen skootterin kyydissä.
"... Ja jos tähän tai Harryyn tulee pienikin naarmu, sä oot mennytttä. Tajuatko?" Sirius kysyi Dracolta. Hän katseli huolestuneena rakkaan ajoneuvonsa kyydissä istuvia kypäräpäisiä poikia.
Draco haukotteli kyllästyneenä. "Joo, joo. Mä haluun jo ajamaan."
Sirius jättti hänet huomoimatta ja halasi Harrya. "Ole varovainen."
"Mä yritän." Harry vastasi ja kietoi kätensä Dracon ympärille.
Sirius nyökkäsi ja astui kauemmas skootterin luota.
Pian pojat katosivat hämärään syysiltaan.
* * *
"Miten mulla meni?" Draco kysyi, kun pojat saapuivat hänen talolleen.
"Yllättävän hyvin." Harry sanoi ja otti kypärän päästään. "Me ei kuoltu."
Draco pyöräytti silmiään. "Tietenkään me ei kuoltu. En mä niin huono kuski oo."
"No, parissa kohdassa mä oikeesti pelkäsin mun hengen puolesta."
"Missä muka?"
"Sillon, kun me melkein törmättiin lyhtypylvääseen ja kun sä yritin ajaa sen mummon päältä."
"Suojatiellä pitää mennä nopeasti, eikä siihen saa jäädä makaamaan."
"Se sai sairaskohtauksen ja sillä oli muutenkin vihreä valo."
"Ei kyllä ollut."
"Olihan."
"Kumpi meistä ajoi?"
"Sä."
"Eli mä oon oikeessa."
Harry tuhahti. "Niin kai. Mennään nyt hakemaan sun tavarat. Onko sun vanhemmat kotona?"
"Äiti saattaa olla."
Harry nyökkäsi ja käveli Dracon rinnalla suuren ja hyvinvoivan puutarhan läpi.
Draco kaivoi avaimia taskustaan ja oli aikeissa avata oven, mutta se avattiin samanaikaisesti sisäpuolelta.
"Draco!" Narcissa Malfoy hymyili ja veti poikansa halaukseen. "Miten sun viikonloppu on mennyt? Sua ei oo näkynyt."
"Mä olin Pansyn juhlissa ja sitten mä menin Harryn luokse yöksi." Draco siirtyi hieman sivuun ja paljasti takanaan piilottelevan Harryn.
Narcissa hymyili Harrylle lämpimästi. "Eikös Harry ole se poika, josta sä–"
"Äiti!"
"Aivan, olen pahoillani. Mitä te teette täällä?" Narcissa kysyi, pilke silmäkulmassaan.
"Me tultiin hakemaan mun tavaroita. Mä meen vielä toiseksi yöksi Harrylle."
Narcissa nyökkäsi ja väistyi heidän tieltään. "Tulkaa sisälle."
Pojat kävelivät suoraan kolmanteen kerrokseen, jossa Dracon huone sijaitsi.
"Vau!" Harry henkäisi, kun Draco päästi hänet huoneeseensa. "Miksi me ei nukuta täällä? Tää on tosi iso huone."
"Teillä on kivempi talo."
"Meilläkö? Sehän on pieni ja–"
Draco suukotti Harryn otsaa ja sanoi, "Me ei tultu tänne valittamaan sun talosta, eihän? Sitä paitsi mun mielestä se on tosi kiva. Se on kotoismapi kuin tää. Mä asuisin mieluummin siellä kuin täällä."
"Sähän voit muuttaa meidän luokse."
Draco virnisti ja etsi kaapistaan puhtaita vaatteita.
"Voitko sä pukea jotain pehmeetä?"
Draco kurtisti kulmiaan. "Miksi?"
"Koska sitten mun on mukavampi nukkua sun sylissä."
Dracon posket punehtuivat hieman.
