PLAN B
Aleksi
"Aika helvetin jees" - Olli totesi innoissaan tutkiessaan saunatiloja. Ja niin se tosiaan oli. Mä pidin saunomisesta ja tää oli ollut ehdottomasti yksi syy, miksi mä olin ostanut asunnon juuri tästä taloyhtiöstä.
Saunatilat sijaitsivat talon ylimmässä kerroksessa, eivätkä ne häpeilleet minkään hotellinkaan edustussaunalle. Tilat oli suunniteltu viimeisen päälle hyvin. Kivasti sisustetun pukuhuoneen suuresta ikkunasta oli näköala kaupungin kattojen yli merelle päin ja jos maisemia halusi ihailla hieman paremmin, vilvoittelemaan pääsi mukavasti viihtyisälle kattoterassille.
Suihkutila oli avara, kaakeloitu aika perinteisesti valkoisen, mustan ja harmaan sävyihin ja siellä oli kaksi tilavaa väliseinällä toisistaan erotettua suihkua. Sadevesisuihku ja tavallinen.
Itse sauna taas oli vaakapaneloitu ja sitä kiersi leveät tervaleppäiset lauteet kahdessa tasossa. Samaa materiaalia, kuin pukuhuoneen ja suihkutilojenkin kalusteet. Seinät ja katto oli vahattu mustaksi ja lattia oli samaa harmaata laatoitusta kuin suihkutilakin. Saunan valaistusta sai säädeltyä himmeämmäksi ja tunnelmalliseksi, sen katossa ja lauteiden alla kiertävien ledejen ansiosta.
Mä varailin saunaa yleensä kerran-pari viikossa, tulin tänne rentoutumaan seuranani ainoastaan bissetölkki tai pari, ja löylyteltyäni viilennyin usein terassilla pyyhe päälläni hetken maisemia katselemassa. Nyt oli yö, mutta ei maisemat valoineen nytkään hullummat olleet näin korkealla.
Mutta vaikka mä kävinkin täällä usein, mä en ollut vielä koskaan aiemmin tuonut tänne ketään mukanani. Saunahetki oli ollut vähän niinkuin mun private moment, rentoutumishetki vaan mulle. Nauttimista. Joskus niinkin kirjaimellisesti, että mä olin vielä viimeistellyt rennon oloni löylyjen päätteeksi ja kaikessa rauhassa runkkaillut loputkin paineet pois.
Mutta mun mieleen ei ollut tullut kutsua tänne ketään. Ei pelkässä saunomistarkoituksessa, kuin missään muussakaan. Ennenkuin nyt.
Mä aloin riisumaan vaatteitani ja Olli seurasi mun esimerkkiä, mun ojentaessa sille paksun tummanharmaan kylpypyyhkeen ja mun kylppäristä mukaan nappaaman limen tuoksuisen suihkusaippuan. Tunnelma oli suhteellisen rento meidän nakuiltua jo kuntosalilla, eikä tilanne nytkään tuntunut mitenkäänpäin kiusalliselta, vaikka me oltiin toisillemme vielä aika vieraita.
Mä olin jotenkin tyytyväinen, kun Olli fiilisteli tätä niin kovasti. Se ei kuulemma ollut osannut odottaa ihan tän luokan luksusta, vaan ajatellut jotain perus saunaa jossain kerrostalon kellarissa, johon viimeiset remontit oli tehty joskus aikaa sitten. Mutta olisi sekin sille kuulemma kelvannut.
Olli sai riisuttua ennen mua ja lähti suihkuun. Mä astuin pesutilaan sen perässä, ripustin pyyhkeeni naulaan sen pyyhkeen viereen ja katselin sitä. Se suihkutteli itseään selin muhun ja mulle alkoi tulla jo vähän kuuma, vaikken mä ollut ehtinyt vielä edes löylyihin saakka. Sen muna roikkui raskaana sen jalkojen välissä ja koko sen vartalo.. Se oli jumalainen. Ties kuinka monetta kertaa tänään mä sitä ihailin.
"Mee vaan eeltä, mä haen meille vielä ne saunajuomat" - mä kehotin Ollia sen sammuttaessa suihkun ja palasin takaisin pukkariin. Ei sitä näköjään kaikkea voinut kerralla muistaa, kun mielen täytti ihan muut ajatukset.
Mä asetin juomat hetkeksi käsistäni astuessani suihkun alle. Mulla oli jotenkin tosi kutkutteleva olo. Ehkä se johtui vaan mun omista päänsisäisistä fantasioista ja siitä, että mä olin vienyt niitä jo sen verran pidemmälle, että olin jopa varustautunut. Niinkun ihan vain varmuudeksi, vaikka aika todennäköisesti ne vermeet mun urheilukassin sivutaskussa, todennäköisesti jäisivätkin sinne.
Mutta oli mulla myös varasuunnitelma. Plan b. Ainakin vähintään mä voisin nyt nauttia näkymistä. Mä voisin painaa ne mieleeni ja sitten illemmalla Ollin lähdettyä, muistella niitä sängyssäni. Ja niillä näkymillä mä en todellakaan tarkoittanut nyt ikkunasta näkyvää merinäköalaa.
Kyllä mä niillä haavekuvilla taas hetken eteenpäin selviäisin. Usein se oli jopa mukavampaakin kun hankkia puoliväkisin joku epätoivopano, joka painaisi mua tyyliin kolme minuuttia jossain baarin vessassa tai jonkun bilekämpän puhkinussitulla sohvalla. Mahtui siihen väliin toki muitakin, välillä ihan hyviäkin tuttavuuksia, mutta se riski siinä kuitenkin aina oli ettei loppuviimein pääsisikään voiton puolelle, vaan lopputuloksena olisi vain kauhea morkkis.
Mä huuhtelin tänään jo toista kertaa itseäni viileän veden alla ja käänsin suihkun niin kylmälle kun sen vaan sai. En mä nyt saakeli voinut ottaa sitä riskiä, että mun ajatusten takia mä kävelisin saunaan muna pystyssä. Niinkun, että moi Olli, kiva kun tulit mun kanssa saunomaan! Juu ei.
Niinpä mä jäähdyttelin hyisen veden alla hetken tunteitani ja jääkalikkana kävelin sitten saunan lämpöön juomien kanssa, ovella vielä varmistaen, että mun kyrpä varmasti osoitti kohti lattiaa, eikä kattoa.
Olli istui ylälauteella ja nautti lämmöstä. Se oli heitellyt jo löylyä ja nojaili nyt seinään silmät kiinni, sen munan levätessä sen reittä vasten. Mä yritin parhaani olla katsomatta sitä. Korostan sanaa yritin. Ihan kaikessa kun ei voinut aina onnistua.
"Mahtavaa kun pyysit mut tänne" - se huokaisi mulle niin tyytyväisen kuuloisena, että mua väkisinkin hymyilytti mun istuutuessa lauteille, sopivan välimatkan päähän. Mä ojensin sille oluen ja se sihautti tölkin auki.
"Kiva se on kun sai seuraa, mä varaan tätä aina ihan yksin, tää on kivaa vaihtelua" - mä sanoin Ollille hymyillen.
"Tykkäätkö kovista löylyistä?" - se kysyi heittäessään taas kauhallisen vettä kiukaalle. Vesi jäi sihisemään kiville ja ihana lämmöntunne valtasi mun tajunnan, pureutuessaan mun iholle. Mäkin rentouduin, nojasin seinään ja otin kulauksen tölkistäni.
"No mä rakastan kyllä saunoa, mut en mä mikään himolöylyttelijä oo, mut ihan perus.. heitä lisää löylyä vaan jos haluut, mä häivyn jos meinaan kärventyä" - mä naurahdin. Mä en oikeasti kestänyt ihan mitään superlöylyjä, vaikka saunassa hyvin viihdyinkin.
"No en mä sua pois aio ajaa kun vasta lähemmälle jutulle pääsin" - se heitti ja mä jäin miettimään mitähän se sillä tarkoitti, mukavan lämmön alkessa vielä paremmin helliä mun vartaloa ja kipeitä lihaksia. Mä hieroin harteitani.
"Ootko jumissa?" - Olli kysyi huomatessaan mun hieromisen. "Vähän, en oo vissiin venytelly tarpeeks" - mä irvistin. "Kunnon alku ja loppu lämmittelyt on sit jatkossa aina tarpeen treenin ennen ja jälkeen, kuten myös sit palautuskin" - se muistutti mua vähän toruen.
"Niin kai, tahtoo unohtua" - mä myönsin. Mä olin vähän laiska niiden suhteen, myönnetään. Mutta olin mä nyt sentään kuntopyörässä ottanut vähän alkulämpöä ja venytellyt hiukan jälkeenpäin ja kai se salille kävely ja sieltä takaisinkin jonkinlaisena lämmittelynä toimi. Sitä paitsi ei mun treenailua ainakaan vielä tässä kohtaa voinut miksikään kovin suureksi urheilusuoritukseksi muutenkaan kutsua. Mä vähän veikkasin, että suurin osa mun salilla hikoilustakin johtui vaan liian kuumasta seurasta.
"Mä voin hieroo sua vähän, hörppään vaan tän eka, vieläku tää on kylmää" - Olli ehdotti, nosti tölkin huulilleen ja siirtyi istumaan ihan mun viereen. "Siis jos sä haluut?" - se varmisti vielä ennenkun koski muhun.
"En mä ny ilmasesta hieronnasta kieltäydy" - mä naurahdin ja mietin jo sen käsiä mun iholla koskettelemassa mua. Senkö mä muka olisin jättänyt väliin? En todellakaan.
"Kuka sano, että tää on ilmasta" - se kuiskasi mun korvaan, ennenkun aloitti hieromisen. Mä värähdin. Jos mun kroppa ei ollut vielä jännittynyt, niin nyt se ainakin oli. Musta tuntui, että joku sähköisku lävisti mun koko kehon ja mä tajusin, että toi upea mies istui mussa melkein kiinni, alastomana, kuiskaili mun korvaan ja nyt vielä hieroikin mua.
"Vitsi vain, mut ootpa tosiaan jumissa, oikeestaan.. käy tohon makaamaan, niin avataan sut kunnolla" - se neuvoi ja mä tottelin. Laitoin käteni pääni alle tyynyksi ja kävin vatsalleni ylälauteelle.
Sitten mä vastasin tajusin, ettei mulla ollut mitään millä peittää vähän paikkojani. Tokihan saunassa nyt yleensäkin oltiin alasti, mutta tilanne oli nyt hiukan muuttunut normaalista löylyttelystä. En mä hierojallakaan alavartalo paljaana makaillut. Mutta siinä mä sitten makasin, ihan alasti perse paljaana Ollin edessä, sen alkaessa käsitellä mun hartioita ja selkää.
Ja jumalauta kun sen kädet tuntuikin hyvältä. Se käsitteli mua niin taitavasti. Mä älähdin välillä sen tehdessä vähän kipeää, mutta enimmän aikaa hymisin tyytyväisenä sen otteessa. Sen sormet hieroi mun hartioita, jatkoi siitä selälle ja alaselkää puristellessa, mä niin toivoin niiden käsittelevän mua vähän vielä alempaakin.
Ja sen käsien lisäksi joku muukin sen ruumiinosa olisi voinut mieluusti vähän hieroa mua ja.. Älä ajattele sitä! Mä toruin äänettömästi itseäni, mun ajatusten taas karkaillessa. Mä en nähtävästi osannut enää edes ajatella mitään muuta.
"Kiitti" - mä sanoin jonkun ajan päästä noustessani istumaan ja katsoin Olliin sen lopetellessa hierontaa. "Eipä kestä" - se vastasi ja sen ääni karahti jotenkin kummasti. Ikäänkun se olisi ollut aikeissa sanoa vielä jotain. Mutta ei se kuitenkaan sanonut mitään muuta, heitti taas vaan lisää löylyä.
Me istuttiin yhä vierekkäin, vaikka tilaa oli miten paljon ympärillä. Se oli nostanut toisen jalkansa koukkuun lauteelle meidän väliin, mikä oli ihan hyvä, siis tavallaan, koska se peitti mun näkymiä siihen, mihin mun silmät tahtoi jäädä jumittamaan. Se pysyi edelleen hiljaa ja mä yritin miettiä mitä mä sanoisin, koska jostain syystä hiljaisuus tuntui nyt jotenkin oudolta.
"Teki tosi hyvää, kukaan ei oo hieronu mua aikoihin" - mä sitten sanoin jotain, rikkoakseni mua vaivaavan hiljaisuuden ja olin varovasti aikeissa hivuttautua ihan vähän Ollia kohti, kunnes aloin kuitenkin epäröimään.
Olinkohan mä nyt vähän liian tuttavallinen? Mitä jos mä olinkin kuitenkin käsittänyt ihan väärin? Mitä jos se olikin vaan ystävällinen? Tavallista rennompi jätkä, joka oli vaan tavannut mielestään ihan kivan kaverin salilla ja lähtenyt saunomaan, kun oli kerran kutsuttu. Vähän niinku äijäporukalla tyyliin, vaikka oltiinkin vain kahdestaan.
Mä päätin kuitenkin perääntyä. Ehkä se mun plan b oli kuitenkin realistisempi vaihtoehto. Mä kohottauduin vähän heittääkseni löylyä ja siirtyäkseni hieman kauemmas Ollista. Kunnes mä näin SEN.
--
Sanoja: 1422
En mä tätä mitenkään pitkitä tai silleen.. 😛