Lukion ensimmäistä käyvä mustahiuksinen poika, Jimin, tapaa sattumalta häntä muutamaa vuotta vanhemman Yoongin joka saa hänen sydämensä lepattamaan. Yoongi tuntuu kuitenkin oudolla tavalla kaukaiselta eikä puhu Jiminille ongelmistaan.
VAROITUKSET:
...
Jimin oli järkyttynyt ja epävarma. Hänestä tuntui pahalta huomata vanhemman kärsimys.
Hitaasti hän kohotti kätensä toisen mustiin hiuksiin ja silitti. Yoongi kurtisti aavistuksen otsaansa tuntiessaan Jiminin kosketuksen ja raotti silmiään. Hän katseli hitaasti ympärilleen liikkumatta ja kohotti katseensa lopulta Jimiinin omiin, tummanruskeisiin silmiin. Myös Yoongi näytti tajuavan (tai muistavan) mitä viime yönä oli oikein tapahtunut. Nuorempi toivoi kovasti, että tämä ei ainakaan katuisi heidän yhteistä yötään.
"Huomenta" Jimin kuiskasi hennolla äänellä.
"Huomenta" Yoongi vastasi ja hivuttautui lähemmäs niin, että saattoi painaa kasvonsa toisen intaa vasten.
Jimin kietoi kätensä tiukasti toisen ympärille.
"M-muistatko sä.. Siis.. Sen mitä me-" hän kysyi.
Yoongi nyökytti päätään.
"Muistan "Ethän sä kadu?" Jimin varmisti.
"En. Kadutko sä?" Yoongi kysyi.
"En mä kadu" Jimin kuiskasi hymyillen.
"Onhan se silti vähän hassua, kun me ei tunneta tai mitään" hän jatkoi.
Yoongi kohotti päänsä toisen syleilystä ja hymyili pienesti.
"Mutta voitaisiin tuntea" tämä mutisi.
Jiminin työnsi itseään hieman kaumemmas jotta kykeni näkemään vanhemman kasvot kunnolla.
"Mä luulin, että sä et halua."
Yoongi kurtisti otsaansa. Se oli Jiministä suloista.
"Miksi sä ajattelet niin?" Yoongi kysyi ja silitti varovasti nuoremman paljasta kylkeä.
"En mää tiedä. Koska sä olet niin etäinen" Jimin selitti varovasti. Yoongin helllä kosketua tuntui hyvältä.
Yoongin katse tummui. Vanhempi näytti hetken vihaiselta, mutta tunne muuttui pian katuvaan.
"Satuatko sä itseäsi usein?" Jiminin varomaton kysymys sai vanhemman räjähtämään.
Tämä ponkaisi istumaan ja katsoi toista viha silmissä kiiluen. Tämä yritti hillitä itsensä ja onnistuikin siinä lopulta. Kylmä kuori valui hänen ylleen.
"Se ei ole sun asia" Yoongi tokaisi kylmästi.
Säikähtänyt Jimin nousi myös istumaan ja yritti koskettaa Yoongia. Vanhempi kuitenkin perääntyi ja nousi sängystä. Tuo keräsi vaatteensa lattialta ja alkoi pukea päälleen mitään sanomatta.
"Yoongi?" Jimin yritti varovasti.
"Anteeksi, en mä tarkottanut" hän jatkoi.
Puettuaan Yoongi käänsi katseensa Jiminiin ja sylkäisi:
"Enkä mäkään tarkoittanut, että me voitaisiin oikeasti olla kavereita".
Kyyneleet kihosivat Jiminin silmiin. Tämä ei ehtinyt sanoa mitääm, kun Yoongi jo katosi hänen huonestaan. Ilman vaatteitaan Jimin sinkosi itsensä vanhemman perään ja itkien aneli tuota odottamaan.
"Kiltti Yoongi, pliis" hän yritti.
Yoongi ei kuitenkaan kuunnellut, vaan katosi talsota ovet paukkuen. Alaston Jimin lyyhistyi lattiale oven eteen itkemään ja keräämään murtuneen sydämensä palasia.
-
К сожалению, это изображение не соответствует нашим правилам. Чтобы продолжить публикацию, пожалуйста, удалите изображение или загрузите другое.
park.jimin Sad.
Näytä kosmmentit
kimmietae: No, mikä on? UwU
-
Moikka! Tässä taas uusi luku! 😍 anteeksi, että se on lyhyt
