Surprising love//IN FINNISH

30.

Words 1156
****
"Vauhtia Connor! Meidän pitää vielä käydä kaupassa." Huudan hänelle. Miksi ihmeessä hänen pitää olla niin hidas?

"Eikä tarvitse. Ei sinun tarvitse ostaa mitään." Connor sanoo ja löntystää keittiöön.

"Ai niinkuin sinäkään et ostanut?" Kysyn virnuillen ja Connor tuhahtaa.

"Et sinä nyt tuota voi laittaa." Sanon ja osoitan Connorin kulunutta harmaata t-paitaa.

"Minä olen menossa kotiin. Voin vaihtaa siellä eri t-paidan. Ei minulla täällä ole." Connor sanoo mutristaen huuliaan.

"Mitä? Et kai sinä vaihda t-paitaa? Kai sinulla nyt joku kauluspaita on? Vaikka se mikä oli meillä."

"Se paita on paskainen. Enkä omista muita. Jos et ole huomannut en käytä niitä. Sitäpaitsi olen kotona."

"Silti. Sinä- hetkinen..." sanon ja neuvon Connoria odottaa keittiössä. Ostin Lukelle joskus mustan kauluspaidan, mutta en koskaan antanut sitä. Pitää vaan toivoa, että se tarttui mukaan muutettuani.

Menen huoneeseeni ja löydän vaatekaapin perältä uuden ja puhtaan kauluspaidan.

Kävelen takaisin keittiöön ja heitän paidan Connorille. "Kokeile tätä." Käsken häntä.

"Käytätkö sinä nykyään miesten paitoja vai?" Connor kysyy ja ottaa samalla t-paitansa pois. "Kenen tämä on? Jommankumman isäsi?"

"Ei. Ostin sen joskus Lukelle, mutta en koskaan antanut. Nyt se on sinun." Sanon ja Connor vettä paidan päälleen. Se istuu täydellisesti.

Kävelen Connorin eteen ja rupean napittamaan paitaa. Kolmenne napin kohdalla hipaisen hänen vatsalihastaan. Nostan katseeni Connoriin, joka tuijottaa minua jo valmiiksi intensiivisesti.

Raotan vähän huuliani ja ei mene hetkeäkään, kun Connor painaa huulensa huulilleni. Avaan napit jotka olin jo napittanut ja heitän paidan helvetiin hänen päältään.

****

Connorin puhelin kilahtaa yöpöydällä ja hän kurkottaa ottamaan sen. "Mutsi laitto viestii. Taidetaan olla vissiin myöhässä." Connor tuhahtaa ja rupeaa kirjoittamaan jotain vastaukseksi.

"Ei helvetti. Eihän me olla hirveesti myöhässä?" Kysyn ja kapuan Connorin yli, kuin ihme Spiderman.

"Ei me olla, ku puol tuntii." Connor toteaa tyynen rauhallisesti.

"Ei! Me ollaan tosi myöhässä! Todella hyvä ensivaikutelma." Sanon ja rupean kiskomaan vaatteita päälleni.

"Sinä se et pystynyt pitämään näppejäsi erossa minusta." Connor sanoo ja käännyn katsomaan. Hänen naamallaan lepää ylimielinen virne.

"Connor!" Huudahdan ja heitän hänelle vaatteet. "Pue päällesi. Minä menen hakemaan sen paidan." Sanon ja nousen ylös. Kävelen keittiöön ja nappaan paidan lattialta.

"Pue se nyt päälleni." Käsken ja Connor huokaisten vetää paidan päälleen.

"Sinä olet kyllä söpö, kun komentelet." Connor virnistää ja rupeaa napittamaan paitaansa.

"Minä menen lisäämään meikkiä ja laitan hiukset." Sanon ja liukenen nopeasti vessaan ja lisään vähän sitä sun tätä naamaani. Harjaan hiukseni ja en todellakaan rupea laittamaan niitä enää mitenkään erikoisesti.

"Lähdetäänkö?" Huudan, tullessani vessasta ja kävelen eteiseen jo vetämään kengät jalkaani.

"Joojoo. Laitoin äitille, että ymmärsimme kellon ajan väärin." Connor sanoo huokaisten ja laittaa itsekin kenkiä jalkaansa.