Surprising love//IN FINNISH

25.

"Joo hän lähtee. Meidän pitää ensin tehdä yksi koulujuttu loppuun." Sanon nopeasti, ennekuin Connor kerkiää vastata.

Isä nyökkää hyväksyvästi. "No minä tästä lähdenkin. Nähdään huomenna." Isäni sanoo ja lähtee. Odotan, että ovi paukahtaa kiinni.

"Entäs jos sun isäs tulee tänne joskus illalla tai vaikka yöllä kattoo oonko mä vielä täällä? Sit ne varmastikki tykkää musta." Connor toteaa sarkastisesti.

"Ei kyllä tule." Sanon naurahtaen, mutta Connorin ilme näyttää vakavalta, joten vedän itselleni vakavan ilmeen. "Isät luottaa muhun sen verran." Connor huokaa ja tulee ihan kiinni muhun.

"Mun pitäs ajaa tää pois." Hän sanoo osoittaen pienen pientä parransänkeä.

"Etkä aja! Ainakaan vielä. Mä pidän siitä." Sanon ja kosketan hänen leukansa. "Tosin on tässä huonokin puoli." Lisään mutristaen suutani.

"No?"

"Ensinnäkin näytät entistä komeammalta, mutta se ei ole se huono puoli." Suljen suuni ja yritän pitää pokkani. "Osa varmasti ihmettelee miksi seurustelen vanhan papparaisen kanssa"

Katson hetken Connorin ilmettä ja purskahdan sitten nauruun. "Okei, tämä lähtee." Hän sanoo ja on nousemassa ylös, mutta vedän hänet takaisin.

"Se oli vitsi." Sanon ja Connor rupeaa hymyilemään. "Heille ei kuulu vaikka seurustelisin papparaisen kanssa." Enkä voi mitään, että purskahdan taas nauruun.

Connor huokaisee raskaasti ja nousee sohvalta ylös. Tällä kertaa hän saa otettu pari askeltaa, ennekuin saan hänet takaisin. "Et tasan leikkaa sitä. En enää vitsaile." Sanon nostaen kädet ilmaan.

****

Paukautan lokeroni kiinni ja huomaan tutut kasvot parin lokeron päässä. Lähden kävelemään Carolinea kohti. Hän laittaa itsekin lokeronsa kiinni ja säikähtää vähän minua. "Moi."

"Moi." Hän vastaa hiljaisesti ja katselee ympärilleen. "Sinun ei pitäisi olla kanssani. He voivat ruveta kiusaamaan sinuakin."

"Ei rupea. Ei eivätkä he kiusaa enää sinunkaan." Sanon napakasti ja huomaan heidän juuri kävelevän ulko-ovesta sisään. "Minä puhun heille." Sanon ja Caroline katsoo minua, kuin olisin juuri sanonut tekeväni itsemurhan.

"Et todellakaan."

"En halua, että sinua tai ketään muutakaan kiusataan, okei?" Sanon ja käänny ympäri. Olen lähdössä jo, mutta käännyn vielä Carolinen puoleen. "Ole sinä ihan huoleti tämä loppupäivä." Sanon, vaikka en tosiaan tiedä kannattaako hänen. Pakko myöntää, että minulla ei varmasti riittäisi rohkeus mennä puhumaan heille, ellei Jackson olisi heidän kanssaan. Toivotaan, että saan puhuttua heidän tyhjiin kalloihinsa jotain järkeä.

Lähden ripein askelin heidän luo ja yksi heistä virnuilee nähdessään minut. Hän sanoo muille jotain ja kaikkien kääntyy katsomaan minua. Kävelen aivan heidän neniensä eteen ja joudun kohottamaan vähän katsettani.

"Miten sinä kehtaat? En olisi sinusta uskonut! Sinun piti tulla tänne rauhoittumaan tai jotain sinne päin. Mutta ei, sinä tulit hankkimaan itsellesi lisää vaikeuksia. Onko sinusta niin hirveän kiva kiusata muita?" Huudan Jacksonille päin naamaa ja melkein kaikki käytävällä ollee katsovat meitä.

Jackson näyttää hämmentyneeltä. Ei varmasti odottanut, että tulen huutamaan hänelle kaveriensa edessä. Käännyn katsomaan muita poikia, jotka virnuilevat. "Mitä te siinä virnuilette? Te kävelette täällä käytävällä, kuin jotkut maailmanvaltiaat. Ihmisiä ei pitäisi pelottaa tulla kouluun, mutta te teette tästä paikalle joillekin helvetin. Haistakaa oikeasti kaikki vittu!" Huudan ja osoitan viimeisen lauseen myös Jacksonille. Naamani on varmasti kiukusta punainen.

"Tunnet sä tän Jackson? Nyt on kyllä kipakka tapaus. Kukaan ei oo koskaan tullu huutaa meille näin." Mustat hiukset ja siniset silmät omaava poika sanoo, eikä virne ole hävinnyt hänen naamaltaan. Pakko myöntää, että jos en olisi Connorin kanssa ja hän ei olisi tällainen mulkku kiusaaja, niin lähtisi jalat alta.

"Joo." Jackson vastaa ja katsoo minua.

"No saanko mä sun puhelinnumeron?" Poika kysyy ja minä katson häntä silmät lautasen kokoisina. On hänellä pokkaa!

"No vittu mietipä kaks kertaa." Sanon hänellä ja tunnen kiukkuni pikku hiljaa jo häviävän.

"C'moon. En jaksas ruveta leikkii mitään salapoliisi. Mun nimi on muutes William." Hän esittäytyy ja tarjoaa kättään. Minä läppäisen hänen kätensä pois nenäni edestä.

"Haista vittu." Sanon toistamiseen ja mulkaisen vielä nopeasti heitä kaikkia. Sen jälkeen käännän selkäni ja lähden kävelemään luokkaa kohti.

****

Yritän saaha tänään vielä yhen luvun ulos! Saa nähä.😉

💋Kiitos kun luit!💋

XOXO Oona