Obsessed with bad boys - JB ✔️COMPLETE

~1~

"Tervetuloa Mona!" Iskä huudahti kun mä astuin alas liukuportaista. Mä hymyilin sillä minkä jaksoin lentokoneessa nukkumisen jälkeen. Iskä halasi mua pitkään ja tiukasti ja mä vannon, mä yritin vastata halaukseen mut voimat oli vaan jäänyt sinne taivaalle kolmen tunnin lennon jälkeen.

"Mä voin ottaa nää nii sä pääset kulkemaan ilman kantamuksia" iskä sanoi ja tarttui molempiin matkalaukkuihini. Hymyilin vaan vastaukseksi ja lähdin tämän perässä kävelemään kohti ulko-ovia.

Iskän auto on ilmeisesti juuri pesty, tai en mä muuten sen olettaisi olevan niin kiiltävän musta.

Istuin pelkääjän paikalle ja tuijotin intensiivisesti eteenpäin kun auto hurahti liikkeelle.

"No miten matka meni" iskä kysyi kun yritti saada välillämme vallitsevan awkwardin hiljaisuuden loppumaan.

"Hyvin, istuin kolme tuntia paikallani, mitäs siinä oikein voisi tapahtua" vastasin juuri sillä tavallani mitä iskä kaikkein eniten inhosi. Hän naurahti kiusaantuneesti päälle ja loppumatka me oltiinkiin hiljaa mikä ei sitten haitannut ollenkaan.

Iskän talo oli ihan perus. Ei mikään erityisen iso, muttei nyt mikään pienikään. Ehkä se sitten oli vähän korkealaatuisempi, varmaan maksanut aika mukavan hinnan. No, mikäs siinä kun rahaa iskällä on, lääkärin työ tuottaa aika hyvin varsinkin jos sitä on tehnyt jo monta vuotta. Kivaa siinä on se että mullekin heruu välillä vähän kahisevaa. Pikkuveli ei saa senkään vertaa, onneksi Hamish ei enää kinu multa rahaa, siihen olin sitten kyllä niin kyllästynyt ettei mitään rajaa.

"Sun huone on toistaiseksi tuolla ylhäällä, en oo vielä saanut kaikkia vuokramaksamis hommia ja muita siien sun omaan kämppään valmiiks, joudut nyt muutaman päivän asumaan täällä" iskä sanoi ja mä vaan nyökkäsin ja suuntasin laukkuineni yläkertaan.

Mun huone ei ollutkaan ihan mikään pieni koppero. Päinvastoin, se oli tosi iso yhdeksi makuuhuoneeksi. Tai oikeastaan mikäs yllätys se enää oli, iskällä tota rahaa riitti.

Otin matkalaukustani ipadin ja avasin sen. Kello näytti puoli neljää iltapäivällä. Huomenna aamulla yhdeksältä mun pitäis mennä uuteen yliopistoon. Vittu. En sitte millään haluais.

"Tuu syömään!" Iskä huusi ja mä mutisin jotain vastaukseksi. Lähdin laahustamaan alakertaan puhelin nenäni edessä.

Iskä oli laittanut spagettia ja jauhelihaa. Nääh, ei mikään gourmet ateria siihen nähden miten paljon rahaa iskän taskussa oli, mutta menkööt.

"Näytän sulle missä koulu on niin osaat mennä sinne huomenna" iskä selitti samalla kun latoi ruokaa suuhunsa. Mä vaan nyökkäsin vastaukseksi. En jaksanut puhua joten tyydyin joka tilanteessa kehonkieleen.

"Sun skootteri on autotallissa" skootteri? Se mikään skootteri ole vaan kunnon pärinämopo. Hamish hommasi sen joskus pari vuotta sitten mutta onnistui rikkomaan sen parin kuukauden käytön jälkeen. No porukat osti sille uuden ja mä tylsyyttäni vaivauduin korjaamaan sen vanhan mopon ja julistin sen omakseni vaikka Hamish sitä takaisin kinuikin. Hyvin se kulkee, ei siinä ees ollut mitään isoa vikaa, mutta kun rahaa riittää, niin miksi korjata kun voi ostaa heti uuden. Tai siis kunnossa muuten, se vaan pitää aivan järkyttävää meteliä kun kaasuttaa. Kaikuu varmaan koko Indianan osavaltiossa kun mä ajan sillä.

Kuten sanottu, me lähdettiin iskän kanssa ydinkeskustaan etsimään mun koulua. Evansville on aika pieni paikka, ei todellakaan mikään suurkaupunki. Miten musta tuntuu että kaikki tuntee siellä toisensa, ja nyt mä tulin sekoittamaan pakan, kun ei voi enää moikata kaikille vastaantulijoille, kun ei kukaan mua tunne.

Me ajettiin jotain pitkää ylämäkeä keskellä korpea, kunnes jostain alkoi pilkottaa rakennuksen piirteitä.

"Onks se tuolla vai?" Kysyin ja osoitin tien vieressä kulkevaa metsää jossa häämötti jonkinlainen suurehko rakennus.

"Ei kun täällä, toi on jätevedenpuhdistamo" iskä sanoi ja osoitti eteenpäin jossa kohosi kirjaimellisesti pilvenpiirtäjän näköinen rakennus. Mitä meninkään just sanomaan? Että Evansville on pieni paikka. No ainakin komea yliopisto täällä on.

Koulu oli valtava lasiseinäinen kerrostalo joka kohosi aivan järkyttävän ylös. Puiden korkeudelle, osittain jopa ylemmäs. Piha oli myös valtava, se sisälti jaliskentän, jääkaukalon ja hiekkakentän. Ja tietty ihan pelkkää oleskelutilaa.

Autoparkki, mopoparkki pyöräparkki, kaikki löytyi. Ei mitään suurempia puutteita. Varmaan olemukseltaan iha hyvä koulu, oppilaista ja opettajista en tosiaan vielä tiedä.

Illemmalla päätin tylsyyttäni lähteä kokeilemaan mopoani. Se seisoi yksinäisenä autotallissa ihan hyväkuntoisen näköisenä.

Tein pikaisen tarkastuksen, kaikki näytti olevan kodiksessa ainakin siihen mennessä. Ja niin oli käynnistettäessäkin. Kova pärinä.

Kaasuttelin ydinkeskustaan ja suuntasin vain johonkin ruokakauppaan ja hain itselleni parit siiderit. Kyllä, mä oon jo ihan täysi-ikäinen, 21 vuotta jos en vielä maininnut. Maksettuani suuntasin ulos takaisin mopolleni ja laitoin ostamani juomat jollain ihme häkkivirityksellä kiinni penkkiin. Siinä välissä huomasin suunnilleen sadan metrin etäisyydellä porukan jossa oli viisi henkilöä, tai oikeastaan vain kolme, ne kaksi random poikaa olivat kauempana kolmesta muusta.

Porukassa oli yksi tyttö ja kaksi poikaa. Tyttö oli aivan saakelin hyvännäköinen, tai siis, en juurikaan kasvonpiirteitä erottanut, mutta hyvä perse ja tissit. Ja ihanat mustat pitkät suorat hiukset jotka olivat aika lailla sotkussa koska ulkona tuuli vähän väliä.

Toinen pojista oli mustahiuksinen, ananastukka. Ihan hyvännäköinen hänkin oli, mustat pillifarkut ja nahkatakki. Sopi ihan hyvin.

Toinen pojista vasta seksipommi olikin. Hän kuljeskeli ilman paitaa ja se tyttö roikkui hänessä koko ajan kiinni. Hänellä oli miljoona erilaista tatuointia kehossaan, ja muskeleita mitkä saivat hänet näyttämään kuin suoraan salilta tulleelta, mitä en usko olevan totta, koska hän piteli viinapulloa kädessään. Hänellä oli myös melko pitkät, vaaleat hiukset ja vähän tummaa tyvikasvua. Ne sojottivat vähän minne sattui, koska tuuli once again.

"Hei beibi!" Juuri se seksipommi huusi ja katsoi mun suuntaan. Oikeastaan vaikka hän oli niin kaukana, hän tuntui katsovan mua suoraan sieluun.

"Kiva pärinä sun masiinassa!" Hän jatkoi ja niin hän kuin ne kaksi muutakin purskahtivat ironiseen nauruun. Ne oli umpikännissä. Kaikki kolme.

"Samat sanat!" Huusin takaisin ja kuulin miten he jatkoivat hekottamista kuulemansa jälkeen. Painoin kypärän päähäni ja kurvasin pois heidän näkyviltä.

Kotona istuskelin koneen äärellä ja hörpin siideriä silloin tällöin pikkuisen. Makua halusin enkä känniä.

Selasin instagramissa lähialueen käyttäjiä, ketäs täältä Evansvillestä löytyykään.

Sijaintipalvelut näyttivät toimivan ja sain muutamia -eli siis valtavan listan- nimiä eteeni. Kolmen ensimmäisen joukossa oli käyttäjät nimillä @justinbieber @islaevanna ja @heyimcarlisle

Kas mikä sattuma, että nämä olivat juuri ne kolme känniläistä siellä keskustassa. Typykkä näytti olevan nimeltään Isla, hänellä oli reilusti yli kolmesataatonnia seuraajia, mikä arvattavasti johtui jatkuvista herukuvista.

Toinen poika näytti olevan nimeltään Carlisle, hänelläkin oli mukavat vähän yli 100k seuraajaa. Kuvat oli loppujenlopuksi todella perus selfieitä. Mutta arvelisin hänen suosionsa johtuvan juuri siitä että Isla näytti viettävän hänen kanssaan aikaa.

Ja se kolmas, se kuuma poika, hänen nimi oli ilmeisesti Justin, Justin Bieber, Justin Drew Bieber. Seuraajamäärä läheni miljoonaa. Huhhuh! En oikein kyllä sitäkään ymmärtänyt, biossa ei lukenut mitään mullistavaa, ja kuvatkin olivat suurin osa normaaleja selfieitä. Toisaalta kuten itse kukin jo sai selville, oli tämä Justin aivan helvetin hyvännäköinen, se tietty ajaa osansa. Lisäksi noin jokakolmas kuva oli jonkun toisen ottama kun hän poseerasi ties milloin missä ilman paitaa tai ihan pelkillä boxereilla. Lisäksi Islaa ja muita kuumia tyttöjä näkyi monissa kuvissa. Vittu mikä ig feimi.

Kiva et jaksoit tänne saakka, ja kiva että oot ajautunut lukemaan tätäkin tarinaa (oletan siis että suurin osa on lukenut mun toisenkin tarinan xD). Tässä edetään aika vauhdilla, en juurikaan jaksa jäädä takertumaan yksityiskohtiin, toimintaa vaan heti alkuun :))