~14

324 21 2
                                    

Louisin nk.

Viikonpäästä (joo en tiiä voiko joku selviytyä jos karhu on hyökänny ja ei oo päässy viikkoon sairaalaan mut nyt leikisti selviytyy:D)

Olin todella huonossa kunnossa. En ollut käynyt suihkussa, oli hirveä nälkä ja jokapaikkaan sattui. Olen syönyt pelkkiä marjoja. Kukaan, siis ei yhtikäs kukaan ollut käynyt täällä. Ei edes se karhu, mikä on kyllä aika hyvä. Vittu kun en edes kännykkää muistanut ottaa.

Harryn nk.

Missä vitussa louis on??!! Ajattelin vain kokoajan häntä. Olen jokaikinen päivä itkenyt ja miettinyt että jos hän onkin kuollut. En pärjää ilman häntä enkä ole nukkunut yhtenäkään yönä. Poliiseillekkin olen ilmoittanut mutta tulosta ei ole syntynyt. Mistä vitusta edes tiedän missä hän käy lenkillä. En ole edes kouluunkaan mennyt sillä onhan se aika rankkaa jos poikaystävä on kadonnut ja ehkä kuollut. Tai mitä jos hänet on kidnapattu?! Tai pahempaa, karannut luoltani koska pelkää minua siksi mitä ennen tapahtui. Sitä en antaisk ikinä itselleni anteeksi jos hän on minuntakiani lähtenyt.

Pian kuulen ovikellon soivan. Menin eteiseen ja aukaisin oven. Näin poliisin oventakana.

"Hei. Olemme etsineet louisia kaikkialta ympäristöltä. Merkkiäkään ei ole löytynyt hänestä joten lopetamme etsinnät. Olen pahoillani." mies sanoi.

"MITÄ?? ETTE VOI LOPETTAA! LOUIS ON LÖYDETTÄVÄ!" huusin kurkkusuorana.
Paiskasin oven kiinni ja otin ensimisen tavaran joka sattui käteeni ja paiskasin sen seinään. Kukkamaljakko. Mitä väliä..... Millään ei ole enää väliä. Lyyhistyin maahan ja rupesin huutoitkemään.

Louisin nk.

Kuulin askeleita. Ne tulivat lähemmäksi ja lähemmäksi. Voi vittu jos se on se karhu.

"EI! ÄLÄ TULE LÄHEMMÄKSI! HUS!" karjuin vaikken tiennyt mikä tai kuka se oli.

"Rauhoitu. En tee mitään. Minä autan sinua" kuulin vanhan miesäänen sanovan.

Katsoin eteeni ja näin erakon näköisen miehen tulevan minua kohti.

"Minä voin parantaa haavasi" tuo sanoi.

"Mitä? Miten muka?" sanoin kysyvästi mutta helpottuneesti.

"Voin kantaa sinut minun mökille. Se on tässä lähellä. Ilmeisesti karhu on hyökännyt kimppuusi. Susia ei täälläpäin liiku" vanha mutta viisaan oloinen mies sanoi.

"Joo. Karhu hyökkäsi kimppuuni ja olen ollut täällä ehkä viikon" kerroin tuolle.

"Selvä. Parannetaan haavasi mökissäni. Usko pois, minä osaan parantaa nuo, mutta se tarvitsee aikaa" mies kertoi.

"Kuinka kauan aikaa ja mikä on nimesi?" kysyin.

"En osaa sanoa. Muutaman kuukauden ja nimeni on Erik" hän sanoi.

"Okei... Mä oon louis. Mennäänkö jo?" kysyin.

Erik nyökkäsi ja nosti minut reppariinsa. Kumpa olisin mielummin harryn repparissa. Kaipasin häntä niiiin paljon.

"Miksi asut metsässä etkä kaupungissa. Kaupungissa on paljon turvallisempaa." sanoin erikille.

"Kuten varmaankin jo arvasit, olen erakko. tykkään olla yksin ja rauhassa" tuo vastasi.

"Okei."


Täsää oliii tämää lukuuuuu. Kommatkaaa!:)

I Love You. Larry Stylinson (Finnish)Where stories live. Discover now