Sä satutat mua // Oleksi fiction

29. Hyväkskäytetty

Sori tässä luvussa kesti ku tää sovellus heitti mut pihalle:3

Aleksin nk:

Herään siihen, kun vituttava ääni soi puhelimestani. Herätys.

Kello on neljä ja kohta olisi jo lähdettävä Jyväskylään.
Olen miettinyt paljon tapahtunutta. Siis sitä, mitä tapahtui video puhelussa.
Siis ihan oikeasti. Se näytti joltain homopornovideolta.

Näin näytöltä Ollin silmissä haikeuden.
Ei se minustakaan kivalta tuntunut, mutta itsepähän aloitti.
Jos totta puhutaan, olli saa maksaa tuosta leikistä.
Siis vittu antoi toisen äijän hieroa sitä??

Okok.. Joonas kuiski korvaani ja kosketteli, mutta Olli sai silti maistaa omaa lääkettään.

Seison toimistoni pihalla laukku ja kahvi kädessä.
On vähän napakka kevät aamu.
Odotan vielä kollegoita ja sitten lähdemme minun autolla kohti jyväskylää.
Tarkoituksena on kuvata jokin kokkimainos.
Siis kyllä.
Laitetaan joku leipasemaan pullaa kameran eteen keskellä jyväskylää.
Ihan hyvä idea?

Olemme ajaneet jo kolme tuntia.
Matkaseuralaiseni nukkuvat.
Kieltämättä aika tylsää, mutta tiedän, että jos he ovat hereillä, hiljaista hetkeä ei tule.

Pysäytän auton huoltoaseman pihaan.
Pakko tankata auto ja käydä kaupassa.
Vilkuilen koko ajan tiedostaen puhelintani.
Ollista ei ole kuulunut mitään eilisen jälkeen.

En kyllä sinällään ihmettele.
En minä itsekään ole viitsinyt mitään laittaa.
Onkohan Olli vihainen?
Hän tulee jo ylihuomenna kotiin.
Tai no Suomeen, eihän me asuta yhdessä.

Nappaan kaupasta mukaan energiajuoman ja salaatin.
Join aamulla neljä kuppia kahvia ja nyt toinen energiajuoma menossa, vaikka kello on vasta kahdeksan aamulla.
Pieni addiktio?

Ollin nk:

Videopuhelu Aleksin ja Joonaksen kanssa veti minut ihan sanattomaksi.
Tiedän heidän vain ärsyttävän minua, mutta ei se silti kivalta tuntunut.

Lukas seurasi puhelua vieressä ja päätti liittyä mukaan.
Suoraan sanottuna sekään ei tuntunut kivalta, enkä olisi halunnut lukaksen puuttuvan siihen.

Sormeni ovat koko ajan haahuilleet Aleksin numeron kohdalla.
Haluaisin niin kovasti soittaa tai laittaa viestiä, mutta tällä hetkellä se tuntuu mahdottomalta.

Ehkä voisin illalla ottaa yhteyttä, kun Aleksi on saapunut kotiin Jyväskylästä.
Aleksi oli niin innoissaan töistä ja lupasi päivittää minulle joka asian, mutta eipä hänestä ole mitään kuulunut.
Ymmärrän siis kyllä ihan täysin.

Joonaksen nk:

Istun makuuhuoneen sängyllä, kun Niko pamahtaa huoneeseen vihaisena.

"mitä vittua sä oot tehny Aleksin kanssa?" Niko raivoaa.
"häh?" hämmennyn täysin.
"se puhelu. Olli kerto" Niko vauhkoaa.

"mä vaan autoin Aleksia. En mä sen kanssa mitään tehny" yritän pysyä rauhallisena.

"sä aina vaan valehtelet. Mä en enää jaksa sua kun sä oot noin vitun monimutkanen!" Niko huutaa.
"mit-" tuo osui ja upposi.

"mäkö monimutkainen? Sä et itse vittu edes jaksa kysyä miten mulla menee. Sä haluat multa vain seksiä, sä leikit mulla ja häpeät silmät päästäs mun seurassa!"
Huudan takaisin vedet silmissä.

"tiiätkö kuinka hyväkskäytetty olo mulla on? Tiiätkö kuinka paljon sä saat mut vihaa itteeni sen takia miten sä mua kohtelet?? Hetki sitten vielä kelpasin ja yhtäkkiä mä oon sulle joku huora!" huudan.

Niko hiljeni täysin.
"Joonas mä-"
"älä" sanon ja lähden pois kotoa.

Ei tarkoitukseni ollut noin purkaa tunteitani, mutta se on minusta jo väärin, että hän alkaa arvostelemaan, eikä näe vikaa omassa käytöksessään.

Tiedän kyllä hyvin itsekin, että olen ollut todella vittumainen välillä Nikoa kohtaan.
Pelkään vain todella paljon sitoutua.
Tuntuu, että Niko odottaa minulta liikaa ja se ahdistaa.

Aleksin nk:

Olemme saapuneet jyväskylään.
Tapasin juuri asiakkaan ja kuvaukset alkavat kohta.

Sain joonakselta viestiä.
Hän vain kertoi, että riiteli todella pahasti nikon kanssa.
Sanoin, että hän voi mennä minun luokseni yöksi.
Menen kyllä itse myös yöllä kotiin, mutta ei Joonaksen läsnäolo haittaa yhtään.

***

Hejssan!

Kuka oli teijän lemppari euroviisuissa?

Itellä ei ollu ny semmosta lempparia ku en syttynyt oikee kellekkään.
Toki Marcus ja Martinus oli ihania! (mun sisäinen fangirl 2017 heräsi henkiin)

Btw selvisin sieltä metsästä!
Never again.

Sanoja: 581