25. Joelin Sähköposti

99 14 2
                                    


Aleksin nk:

Olen yksin kotona. Olli on töissä. Tai no siis asun täällä yksin, mutta Olli kun on ollut täällä paljon.

Jotenkin vastahakoisesti alitajunnassani alan miettiä Eliaksen tapaamista.
Tai siis olihan se aika ilkeä tapa sulkea hänet pois elämästäni noin vain.

Ei, en voi tavata häntä.
Se ei ole hyväksi minulle eikä kellekkään muullekaan. Lupasin myös Ollille, etten tapaa häntä.
Mutta jotenkin ajatus houkuttaa minua, kun en tiedä mitä on vastassa.

Istun sohvalla katsomassa netflixiä, kun Olli tulee töistä.
"moi rakas" Olli huikkaa ja menee keittiöön purkamaan kauppakasseja.
Sitten hän alkaa tehdä jotain omia juttujaan.

"Olli" aloitan.
"joo?" kuulen kysyvän vastauksen tällä kertaa vessasta.
"mä mietin et mitä jos mä näkisinkin Eliasta" kerron pohdiskeluni.

"ei" Olli vastaa nopeasti ja jyrkästi.
"ei siitä mitään pahaa voi tapahtua" kiihdyn "mä oon ollu sille ilkee ni enks mä vois nähdä sitä ja kysyä mitä sillä on asiaa"

"aleksi mä tiedän, että sä haluat aina ajatella ja uskoa kaikista hyvää loppuun asti. Mutta kaikista ihmisistä ei vain kannata. Niihin ihmisiin lukeutuu elias. Sä satutat ja syytät vaan ittees lopulta" Olli yrittää olla huutamatta.

"nii mut.." yritän.
"älä" Olli turhautuu ja menee makuuhuoneeseen.
Huokaisen syvään ja hieron ohimoitani.
En minä edes ole kovin hyväuskoinen.

Olli on ollut makkarissa kolme tuntia. Minä taas olen pysynyt poissa makkarista kolme tuntia.
Olemme ehkä lapsellisia, mutta olemme pitkävihaisia ja tarvitsemme aikaa.

Raotan makuuhuoneen ovea, kun kello on puoli yksitoista illalla.
Haluan nukkumaan.
Sohva olisi ollut myös yksi vaihtoehto, mutta haluan myös tämän tyhmän riidan loppuvan.

Olli makaa peiton alla. Oletan, että hän on hereillä.
Asetun omalle puolelle sängystä.
Hetken miettimisen jälkeen laitan käteni Ollin hiuksiin.
Yllätyksekseni hän ei siirrä kättäni pois.
Alan varovasti silittää tuon hiuksia.

Olli kääntyy hetken päästä ympäri ja katsoo minua suoraan silmiin.
Hän painaa pusun nenäni päähän.
"tää on ihan tyhmää" Olli henkäisee ja kaappaa minut halaukseen.
Minä kikatan ja yritän saada henkeä tuon miehen takia.

Joelin nk:

Olen valvonut koko ajan miettien bändimme tulevaisuutta.
Herää kysymys, kannattaako meidän edes jatkaa jos tämä ei etene tai tuota toivottua menestystä.

Toisaalta bändi on minulle kaikki kaikessa, suurin haaveeni, perheeni ja tarkoitukseni.
Ei minua ole näin helpolla opetettu luovuttamaan.

Kello on jotain kolme yöllä ja taas bändi on vallannut mieleni.
Päähäni iskee kuin salama tyhjältä taivaalta jokin hullu idea.

Hullu idea on Aleksi.

Jos Aleksi kerran osaa tehdä asioita ja on hyvä musamaailmassa, niin miksi hän ei olisi auttava kätemme.

Laitan Aleksille sähköpostia keskellä yötä.
Minulla ei ole hänen numeroaan, enkä viitsi pyytää sitä ollilta.
Aleksi vaikuttaa muutenkin ihan asia jätkältä, mitä ollaan nyt kaksi kertaa tavattu.

Aleksin nk:

Aamulla heräsin taas tyhjästä sängystä.
Tällä kertaa Olli oli kyllä tekemässä aamupalaa.

Puhelinta selatessani avaan tulleen sähköpostin.
Joel hokalta?

Joelhan on Ollin bändi kaveri.
Mitä se mulle laittaa sähköpostia?
Hetken ihmettelyn jälkeen avaan sähköpostin.

"moro, voitasko nähä? Sori et laitan sähköpostilla"
Kuuluu joelin sähköposti.

Keskustelimme ja sovimme tapaavamme kolmen tunnin päästä.

Time skip 3h:

Koputan joelin kodin oveen.
Oven avaa hieman väsyneen näköinen joel.
"moi" tervehdin.

Olemme joelin kanssa jutelleet aiemmin vain kaksi kertaa.
Sairaalassa ja kun kerroimme Ollin kanssa suhteestamme.

Joel ojentaa minulle kahvin ja istuudumme sohvalle.

"tota mun asia minkä takia mä halusin jutella" joel aloittaa.
"mä kysyn nyt suoraan. Haluisitsä tulla meijän bändiin?" joel kysyy.

Hämmennyin kysymyksestä toden teolla.
Tuli aika puskista, mutta ei kai se mahdotontakaan ole?
Juttelimme joelin kanssa kaksi tuntia tulevasta ja sovimme, että näemme heti huomenna studiolla.
En saisi sanoa Ollille mitään, koska tämä olisi yllätys.

***

Heips!
Tässä kesti tosi kauan kirjottaa, mut vihdoin uus tylsä luku ulkona:)

Sanoja: 579

Sä satutat mua // Oleksi fictionWhere stories live. Discover now