Joonas
Sydämeni löi edelleen ylimääräisiä lyöntejä ja hengitin raskaasti suun kautta päästessäni studion ovelle. Olin juossut mitallin arvoisen juoksun Joelin kämpiltä päämäärääni. Kai jokin osa minussa pelkäsi, että tuo olisi lähtenyt perääni. Täysin normaali tilanne paeta parasta ystävääsi, joka uhkaa sinua lasinsirulla.
Olimme noin puoli tuntia sitten tulleet muiden jätkien kanssa studiolla siihen tulokseen, että tilanne ratkeaisi parhaiten, kun minä kävisin juttelemassa Joelille. Olipas harvinaisen paska idea...
Usain Bolt juoksuni studiolle oli vienyt minulta arvokkaan miettimisajan siitä, minkä osan tarinasta kertoisin muille jätkille vai vaihtaisiko mieluummin koko tarinan otsikkoa myöten. Taitaa mennä samanlaiseksi inspiraatio tarinaksi kuin Joelin pornonovelli aiemmin.
Kohtasin jälleen kaikkien odottavat katseet astellessani studioon sisälle. He epäilemättä odottivat tällä kertaa suurempia uutisia ottaen huomioon, miten kauan viivyin. En kai minä oven kanssa olisi näin kauan keskustellut?
"Se oli laittanu siellä tatuointistudion pystyyn", totesin istuutuessani tunkeilevien katseiden ympäröimäksi. En edelleenkään ollut laskeutunut järkytykseltäni maan pinnalle, mikä vaikeutti huomattavasti tarinani kerrontaa.
Sain osakseni yhtä hämmentyneitä katseita kuin oma katseeni Joelin oven takana. Voi kunpa se ovi olisi pysynyt kiinni välillämme...
"Sillä oli vaan vähän spesifistimpi tatuointikone", jatkoin tarinaani tajuttuani muiden hiljaisuuden olevan merkki siitä, että minun pitäisi jatkaa keskustelua.
"Mä en tiennyt, että Joel edes omistaa sellaisen", Olli sanoi edelleen hämmentynyt ilme kasvoillaan muiden tavoin. Voi kuule en tiennyt minäkään ja olisin mielelläni voinut elää ilman tätä tietoa.
"Tuli mullekkin yllätyksenä", myönsin hartioitani kohauttaen ja yritin heittäytyä tilanteessa mahdollisimman rennoksi. Pakotin kuitenkin itseni vilkuilemaan säännöllisin väliajoin olkani ylitse aivan kuin peläten, että Joel olisi ilmaantunut sinne.
"Ihan sama se tatuointikone. Mitä se sano? Onko se vihanen?" Tommi kyseli osoittaen epäkiinnostuksensa tatuointikonetta kohtaan. Minua sattui kiinnostamaan nimenomaan tuo tietty kapistus. Miettisin sitä illalla ennen nukkumaan menoa olettaen, että asia uni kävisi edes mielessä.
"No se oli aika hiljanen. Ei se paljoa mitään sanonut", huokaisin ympäripyöreästi. Tommi viittoi käsillään minua antamaan yksityiskohtaisempia tietoja, mutta en enää tiennyt, miten tarina jatkuisi. Nyt ymmärrän Joelin tuskan aiemmin tässä samaisella sohvalla...
"Sen kämppä oli ihan räjähtäny. Ehkä sillä on jotain jaksamisongelmia", jatkoin yksitoikkoista tarinan kerrontaani. Ajatukset päässäni kiersivät kehää ja olin varma, että tarinani alkaisi pian rakoilla liikaa.
"Sanoko se niin? Kerro nyt tarkalleen, mistä te puhuitte", Tommi sanoi tuohtuneen kuuloisena ja nojautui sohvan toiselta laidalta lähemmäs minua aivan kuin varmistaakseen, ettei yksikään pihahdus menisi ohi.
"Se sano, että voi tehä mulle tatuoinnin", hymähdin, vaikka muistossa ei ollutkaan mitään hauskaa. Jokin osa minusta kielsi kertomasta totuutta muille. Haluaisin ensin käsitellä asian itse ennenkuin olisin valmis puhumaan muille. Joelia tuskin uskaltaisin edes vilkaista.
"Joonas tää tarina ei etene nyt yhtään mihinkään. Antakaa minä käyn siellä Joelin luona", Tommi totesi selvästi kyllästyen tarinaani. Yritäppä itse luoda mielenkiintoinen ja yhtenäinen tarina heti tuollaisen kokemuksen jälkeen...
"Ei!" Huudahdin hiukan liiankin säikähtäneellä äänellä ja istutin Tommin olkapäistä takaisin sohvalle. Sain osakseni entistä hämmentyneempiä katseita. Pysykää kaukana sieltä, jos haluatte välttyä traumoilta.
"Se sanoi, että haluaa olla hetken rauhassa ja kasata ajatuksia. Pyydetään se studiolle huomenna, kun pöly on vähän ehtinyt laskeutua", totesin rauhallisesti huokaisten. Tiesin tämän olevan ainoa vaihtoehto rauhoittaa muut, vaikka viimeinen asia, mitä tekisin olisi Joelin pyytäminen studiolle huomenna.
Sain hyväksyviä nyökyttelyjä osakseni ja muuriuduin sohvan nurkkaan vilkaisten vaivihkaa rannettani hupparin hihan alla. Onnekseni siru ei ollut ehtinyt tekemään rumempaa jälkeä...
Päässäni pyörivät inhottavat ajatukset siitä, että Joel joko vuotaisi kuiviin asunnollaan tai vaihtoehtoisesti tekisi itselleen jotain peruuttamatonta. Isompi palanen minusta kuitenkin kielsi minua palaamasta asunnolle tai kertomasta huolestani kenellekkään. Minua se tuntui enemmän haluavan satuttaa kuin itseään. Pitäisi varmaan laittaa negatiivista asiakaspalautetta tästä tatuointistudiosta...
***
Sanoja: 567
Iltasatu!! Ens luvussa päästäänkin taas Joelin tunnelmiin💭
YOU ARE READING
Breath and you are dead || Blind Channel
Fanfiction"En mä halua vuodattaa omaa vertani. Mä haluan nähdä, kun sä vuodat kuiviin" Tw: tämä kirja tulee olemaan erittäin deep shit eli harkitsisin kahdesti, haluatko lukea. En suosittele perheen pienimmille, enkä välttämättä isommillekkaan, jos yhtään sil...
