Frozen heart

spill the tea

***

Lösähdän Dankun viereen sängylle. Lähettiin muita ennen syömästä, koska en jaksanu oottaa ku niillä kestää ja Dankku nyt vaa lähti mukaa.

"Vittu tää on eka aamupala täällä ja meinaan jo nyt oksentaa." Daniel valittaa kiemurrellen sängyllä.

"Joo mäki oisin voinu jättää pari nutella leipää syömättä tuntuu et räjähdän." sanon pidellen vatsaani.

"En kestä kui sulonen olit niitten sun nutella leipies kaa. Ihan ku ne ois ollu sun suurin aartees." Daniel sanoo ja kääntyy kyljelleen että voisi nähdä mut paremmin. Tai niin mä ainaki voisin luulla.

Käännyn itsekkin kyljelleni, että nään vuorostani Dankun paremmin. Asetan sormen hänen huulilleen "Heihei herra hyvä älä yhtään aliarvioi nutella leipiä." sanon ja saan Dankun nauramaan.

"En tietenkään." hän sanoo. Vittu kun se kattoo puhuessaan aina välillä mun huulia ja se jos joku saa perhoset lepattelemaan ympäri mun vatsaa. Haluisin vaan suudella noi huulet pilalle. Paitsi etten voi tehä nii, koska ne ei kuitenkaa menis pilalle.

"Pussaa vaa." Dankku sanoo väätävä virne huulillaan.

"Ai hä." sanon herätessäni transsista. Käännän myös katseeni salamana takaisin Dankun silmiin.

Dankun virneelle ei tule vieläkään loppua vaan se ylettyy oikeesti varmaan korviin asti. "Että pussaa vaan, sen verran kiihkeesti tuijotit mun huulia."

Hups taisin jäädä kiinni tuijottamisesta. "Sanot sinä joka vähän väliä tuijottaa mun huulia ku puhut mulle."

"Ehkä mä sit aina vaan haluun tehä näin ku puhun sulle." Dankku sanoo. Enkä edes kerkeä reagoimaan hänen sanomisiinsa mitenkään kun jo tunnen noi ihanan pehmeet huulet mun omilla.

Oisin varmaa kaatunu jos en makais tässä sängyllä. Joten kiitän luojaa että makaan tässä.

Luulin et tää ois vaan nopee pusu mut näköjään olin väärässä. Yhtäkkiä oonkin Dankun sylissä hajareisin ja meijän huulet työskentelee edelleen yhessä. Dankun kädet vaeltaa mun lantiolla ja ne laskeutuu koko ajan vaan alemmas ja alemmas, kohti mun persettä.

Muut on syömässä ja voi tulla koska vaan mut tällä hetkellä en urhaa yhtäkään ajatusta sille, tulkoot.

Danielin kädet vaeltaa mun tai oikeestaan sen hupparin reunalle. Ei aikaakaan ku se löytää tiensä lattialle. Mun kädet löytää vuorostaan Danielin paidan reunat ja enempää miettimättä vedän sen lattialle muitten vaatteitten sekaan.

Mun sormet löytää aikalailla samantien Danielin vatsalle ja alkaa sormeilemaan sen vatsalihaksia. Mun huuletkin löytää vuorostaan reittinsä Dankun kaulalle. Ja totta kai jätän jälkeni sinne. Löydän myös Dankun herkän kohan ja saan sen henkäsemään mun alla. Siitäpä mä vasta nautinkin. Jatkan reittiäni alemmas hänen vatsalleen. Taidan ihan täysin vahingossa jättää sinnekin jälkeni. Reittini jatkuu vaan alemmas ja alemmas kohta oonki jo Dankun housujen reunalla. Vedän sen housuja alemmas ja se potkii ne kokonaan pois sen jalasta. Annan huulieni vaeltaa vielä hetken Dankun alavatsalla, ennen kuin vedän hänen boxerinsakkin pois.

***

Saatin meijän hommat loppuun eikä kukaan ees tullu keskeyttää. Pidettiin varmaa nii kovaa ääntä et ne arvas tai sit ne on oikeesti viel syömäs.

Makaan Danielin rinnan päällä ja kuuntelen hänen vieläkin hieman koholla olevaa hengitystä. Naurahdan asialle hieman.

"Mitä sä mietit ku noin naurattaa?" Dankku kysyy.

"Eiku kuuntelen tässä sun hengitystä ja se on vieläki koholla. Niin mietin vaa et onks sulla noin paska kunto vai oliks se vaa noin rankkaa." sanon ja nousen niin että näen Dankun kasvot.