Belief

1. Uusi joukkue

Istuin sängylläni tuijottaen ikkunasta ulos. Ulkona paistoi aurinko, ja puut heiluivat tuulen mukana. Ne vähän kuin tanssivat. Minä en tanssi minkään tai kenenkään muun kanssa kuin pallon.

Olin harrastanut jalkapalloa koko ikäni. Rakastin lajia enemmän kuin mitään muuta. Harmillisesti, muutimme perheeni kanssa Madridiin, kun isä sai töitä. Olin ennen asunut vain pienessä El Hierrossa, ja pelannut siellä jalkapalloa. Rakastuin siellä jalkapalloon. Treenasin joka päivä vaikka ei ollut harkat. Mulla oli siellä monta ystävää, ja tiimikaveria. Nyt vain muutimme pois, ja se harmitti minua. Nyt mieltäni painoi, jatkaisinko jalkapalloa vai jättäisinkö sen menneisyyteen. Olin harkinnut päätöstä kauan, ja päädyin lopputulokseen, jatkan. En ole koskaan tykännyt Real Madridin junioreitten joukkueesta, enkä edes tiedä pääsenkö sinne, mutta tällä hetkellä se on ainoa toivo. Tottakai täällä olisi muistankin pien-joukkueita, mutta isä ja äitini halusi minusta kuuluisan jalkapalloilijan.

Uusi talomme oli 2 kerroksinen, tilava ja kaunis. Äitini järjesteli paikan, joten tottakai se on kaunis. Perheeseeni kuuluu pikkuveli Hugo, ja isosisko Celia. Olin hyvin läheinen kummallekin sisarukselle, ja rakastin kumpaakin äärettömästi.

***
2 tuntia oli kulunut ja päätin lähteä kävelylle, ihan vain että voisin tutustua vähän paikkoihin.

Kesälomaa oli jäljellä vielä vähän päälle kuukausi. En olisi kyllä halunnutkaan mennä kouluun. Näin voin ensin totutella paikkoihin.

Kävelin hetken aikaa ja päädyin jonnekin jalkapallokentälle, jossa pelasi about minun ikäisiä poikia. Paikalla ei ollut valmentajaa, joten päätin mennä portista sisään. Pojat kääntyivät minuun kohti ja katsoi minua oudosti. Näyttikö hiukseni rumalta? Finnejä naamassa?

"Moi! Mitäs sä?" Yksi heistä morjesti. "Moi öm, ajattelin vaa kysyy jalkapallosta. Saanko?" Kysyin. Sama poika nyökkäsi. "Joo nii, oon harrastanu jalkapalloo mun koko iän, ja oon asunu vaan pienessä saaressa, ja muutin tänne Madridiin vasta pari päivää sitten, nii mä vaan mietin et miten hommat täällä menee? Pelaatteko te jossain joukkueessa?" Selitin. "Pelataan Real Madridin junioreissa. Siis pienessä joukkueessa, ei suuressa. Ei olla vielä tarpeeksi hyviä. Tuu meijän joukkueeseen, meitä on 20, ja just tarvittais vielä yks pelaaja että tulis tasajaot." Toinen pelaaja selitti. "Onko tässä kaikki pelaajat?" Kysyin. "Ei oo, niinku näät nii meitä on tässä vaan 10." Sama poika kertoi. "Saanko tulla?" Kysyin johon kaikki vastasi myöntevästi.

Menin peliin mukaan, ja toimin laita-puolustajana. Vastustaja aloitti ja syötti toiselle pelaajalle. Keskus-puolustajat lähtivät yrittämään ottaa palloa. Toinen heistä onnistui ja syötti pallon minulle. Aloin hölkätä kiihdyttäen vauhtiani. Syötin hyökkääjälle joka teki maalin. Tuuletimme tiimimme kanssa leikkimielisesti.

Peli kesti 45min kunnes päätimme lopettaa. Peli päättyi 3-2 meille.

"Toimisit paremmin hyökkääjäänä." Yksi pojista sanoi. "No, toimin kyl aina El Hierrossa keskus-hyökkääjänä." Kerroin. "No sustahan pitää tulla neljäs hyökkääjä!" Yksi sanoi pirteästi. Hymyilin.

"Mitkä teijän nimet on?" Kysyin. "Mä oon Simon, tossa on Juan, Ivan, Mateo, Hector, Jose, Dario, Cristian, Bruno ja Joan. Meijän tiimiin kuuluu vielä Jan, Cesar, Mikel, Jon, Nil, Rafael, Marc, Carlos, Aaron ja Álvaro." Simon selitti osoittaen jokaista paikalla oliaa vuorollaan. "Kiva, nimet pitää painaa vaan mieleen. Miten pystyn ilmoittautuu teijän joukkueeseen?" Kysyin.

Simon opasti minut puhelimellani heidän nettisivuille. Kopioin linkin ja laitoin sen äidilleni.

"Oli kiva tutustua!"