Sydän särjettynä 3/3

385 47 27
                                    

Joonas

Viikko oli taas vierähtänyt liian nopeasti. Nikoa ei ollut näkynyt enää studiolla ja Aleksikin oli ilmoittanut toissapäivänä ettei tule tänne hetkeen. Olin jumissa kaikkien tunne asioiden takia. Luulin Nikosta yli pääsemisen olevan paljon vaikeampaa.. siis tunteiden kanssa. Pelkäsin edelleen, että vihaisimme toisiamme lopunelämäämme.. Kaikki tunteeni häntä kohden olivat vain kadonneet kuin tuhka tuuleen.. Aleksi kuitenkin tuntui nykyään asuvan jo päässäni. En minä tätä ihastumiseksi laskisi, mutta pientä kiinnostusta oli. Kumpa vain Aleksi vastaisi viesteihini..

Autoin Joelia studiolla kahdestaan. Olli ja Tommi eivät kuulemman jaksaneet tulla, kun Niko ja Aleksi puutuisivat ja oikeastaan kaikki oleellinen tällä hetkellä oli jo saatu valmiiksi. Joel vain oli sellainen henkilö. joka bändiin liittyvissä asioissa oli perfektionisti ja hän suurin piirtein asui täällä. En halua edes sanoa monestiko olen löytänyt hänet täältä aamulla nukkumassa, kun hän ei ole lähtenyt kämpälleen.

Parin tunnin pähkäilyn jälkeen saimme molemmat kuitenkin säikähtää, kun studion ovi kävi ja vielä enemmän sain minä ihmetellä, kun Niko asteli luokseni. Se tarttui mua ranteesta ja alkoi vetämään mukanaan. "Meidän pitää puhua." Se selvensi asiaa samalla, kun raahasi minua ulos studiolta. Tuhat kunta kysymyksiä ilmestyi mieleeni. En tiedä pitäisikö minun olla iloinen siitä, että Niko halusi puhua jostain vai olla peloissaan. Se selviäisi kohta..

Seisoin kädet ristissä ja kohotin kulmaani kysyvänä. Niko ei ollut sanonut sanaakaan suustaan vieläkään. Alkaisi kakistamaan asiansa ulos jo, vaikka olin minä oikeastaan valmis odottamaan, vaikka koko päivän tässä. Niko vaikutti hermostuneelta. Hän oli ihan erilainen verrattuna siihen minkälainen hän oli ollut vielä viikko sitten. Kiinnostukseni heräsi toden teolla. Voisiko olla, että..?

"Mää tuotanoin... en oo ihan varma mistä mun pitäs alottaa.." Se aloitti välttäen mun katsetta, joka yritti porata sen kallon läpi ja tulkita mitä oli tulossa. Sitten se otti suoran katseen muhun noilla vihreillä silmillään.

"Ihan ekana, mun pitää kyllä pyytää sulta anteeksi. Ihan kaikesta. Kaikesta, mitä sanoin ja tein ja miten kohtelin sua ja miten en halunnut ymmärtää asiaa kuin vasta nyt vähä aikaa sitten. Mä en ollu omaitteni ollenkaan." Kuuntelin Nikon vihdoin jatkavan.

"Mä tiiän etten voi puolustella tekojani millään. Mä tiiän et tein ihan hirveesti sulle, mutta mä haluun silti selittää, mitä mun päässä sillon enemmän tai vähemmän liikku." Mieleni teki mieli hyppiä ilosta, mikä saattoi kuulostaa oudolta, mutta olen viimeiset viikot vain miettinyt sitä, miksi Niko minulle teki kuin teki niin olin valmis kuuntelemaan.

"Asia ei koskaan ollut niin Joonas ettei mulla olis ollu tunteita sua kohtaan. Se kaikki alkoi sillon, kun tapasin Sennin ensimmäistä kertaa.. Me alettiin pitämään yhteyttä, käytiin kahviloissa ja ystävystyttiin yms ja lopulta huomasin, että olin ihastunut häneen. Samaan aikaan meidänkin välit sitten lähenivät päivä päivältä ja ennen kuin huomasinkaan minulla oli tunteita teitä molempia kohtaan yhtä aikaa. Se oli vaikeaa suoraan sanottuna olla ihastunut parhaaseen ystäväänsä samaan aikaan, kun minun ja Sennin välit alkoivat myöskin lähentymään." Niko selitti. Minä katsoin tuota silmät suurina.

"Mä en tiennyt mitä tehdä ja lopulta siinä tilanteessa päädyin uskottelemaan itselleni ettei mulla ollu tunteita sua kohtaan ja Senni oli se oikea mulle. Älä käsitä väärin. Sä oot aina ollu mulle liiankin tärkeä, mutta pelkäsin mitä siitäkin tulisi, kun oli ihastunut parhaaseen ystäväänsä, joka oli samassa bändissä ja vielä mies. Mutta silti jotenkin mä aina päädyin sun kanssas menemään liiankin pitkälle välillä.."

En tiennyt mitä minun olisi pitäny ajatella tästä Nikon "tarinasta". Olin niin hämmentynyt. Kaikista mahdollisista selittelyistä mä en ollut todellakaan odottanut tuota, että Niko olisi ollut ihastunut minun lisäksi Senniin yhtä aikaa.

Läheisyyden kaipuu || BLIND CHANNEL ONE SHOTS ||Where stories live. Discover now