Your Little Lover

13. Tähtiä

- Moi! Tähä alkuun sen verran, et yökylä nyt sai enemmän kannatusta, joten mennään sillä, on kiva kuulla teiän mielipiteitä!  
      Eiköhän me sit retkeilyyki jossai vaiheessa saada aikaseks, kattoo nyt. Mutta eipä mulla tässä muuta, toivottavasti tykkäät luvusta!<33

                      13. Tähtiä

Istuimme Sebastianin kanssa yläkerran oleskelutilan lattialla tekemässä yhdessä matikan läksyjä, kun Sebastianin puhelin alkoi soida. Kurkkasimme molemmat näyttöä, jolla välkkyi porukkamme ryhmävideopuhelu soitto. Sebastian kurkotti pyyhkäisemään vihreää luuria ja työnsimme molemmat päämme ruutuun.

"Moi!" Huikkasimme kuorossa, ja kajarista kuului neljä samanlaista vastausta.

"No mitäs?" kysyin katsellen ystävieni ruudulla näkyviä naamoja.

"Missä te ootte ku ette viesteihi vastaa? Puhuttii jos mentäs tänää Danille yökylään, ku se o himassaa yksi." Josiah kysyi puolestaan.

"No tehtii täs kuulkaa tunnollisina oppilaina kerranki läksyt-" Sebastian alkoi selittää kulmat koholla, mutta Rayan keskeytti hänet:"Turpakii ei se oo tärkeetä, vaan se et käykö teille?"

"No käy varmaa, faija ja Amber päästää yleensä aina." sanoin hymyillen ja kohautin olkiani.  "Noni, mahtavaa, monelta kaikki alkaa tulee?" Daniel kysyi energisellä äänellä.

"Mm no pitää pakkaa vähä ja laittaa lähtövalmiiks ni jos vaikka joku vajaa tunti ja sit siinä?" ehdotin. "Hei emmä jaksa täälä yksi kärvistellä yhtää enempää ku on pakko, lainaatte vaikka multa vaatteita jos tarviit muka vaihtoo. Bella sama homma. Nyt kipin kapin autoille ja nokka kohti mun kotii." Daniel sanoi, kun huomasi että meinasimme Bellan kanssa alkaa väittää vastaan.

"No okei, eli lähetääks me heti tulee? Voiks joku koukkaa mut kyytii?" Bella kyseli. "Juu tulkaa." Daniel vastasi.

Josiah lupasi hakea Bellan, sitten huikkasimme moikat ja lopetimme puhelun.

"Mutsi, faija, me lähetää Danille yötä!" Sebastian kailotti alakertaan kun aloimme koota koulukirjojamme lattialta. "Juu, se käy!" Amber huusi vastaukseksi.

"Muistakaa nukkuu sit kanssa, älkää kukkuko koko yötä!" Isä vielä huuteli meidän peräämme kun pujahdimme ulko-ovesta pihalle.

*

"Mul on nälkä, pitäskö hakee kaupasta jotai ja tehä yhessä ruokaa?" Daniel kysyi kun löhöilimme sohvalla katsoen frendejä.

"Juu mä voin ainaki lähtee." sanoin heti, sillä sarja ei kiinnostanut minua pätkääkään. "Joo, mennää mun autolla." Daniel sanoi ja nousi sohvalta.

"Lähetkö Bella messii kans?" Kysyin, kun raastoin itseni ylös sohvalta. Kysymys oli tietenkin retorinen, kun menin kumminkin kiskaisemaan Bellan sohvannurkasta mukaani.

"Heei, oli just söpö kohtaus!" Bella marisi. "Ja sitä paitsi tuol ulkona on kylmä." hän jatkoi raahautuessaan minun ja Danielin perässä eteiseen.

"Cmoon Bel, ei tuol oo yhtää kylmä ja tylsempää sarjaa ku frendit ei ees oo." Daniel tokaisi päätään pudistellen. Nauroin Bellan draamailulle kun hän vajosi seinää pitkin lattialle ja retkotti siinä mielenosoituksellisesti. Koitin kiskoa häntä kädestä ylös, ja kohta hän luovuttikin.

"Eli mitä te nyt haluutte?" kysyin puhelimeen. "No iha sama, jotai hyvää, kyllä te osaatte ite valita. Mä lopetan nyt ku me katotaa titanicii enkä haluu missata mitää tästä." Josiah vastasi.

"Siis katotteko te sielä tosissaa tollasta nyyhky-romantiikkaleffaa?" Daniel kysyi epäuskoisella äänellä. "Tehä ootte haukkunu ne paskaks aina." Hän jatkoi vielä huvittunut hymy huulillaan.