Just one tear//IN FINNISH

4. Prince

"No aivan varmasti. Sinä saat työskennellä siellä paratiisissa." Hän vastaa ja avaa avaimella huoneen oven.

"Oli siinä itseasiassa muutakin." Sanon ja Madison kääntyy katsomaan minua välittömästi. Heti kun ole päässyt huoneeseen hän laittaa oven kiinni.

"Kerro minulle. Mitä tapahtui? Ilmeisesti jotain hyvää? Vaikutat nimittäin onnelliselta." Madison sanoo ja menee sermin taakse. Minä istahdan sängyn laidalle ja heiluttelen jalkojani. Lopulta minä vastaan hänelle.

"Minä näin prinssin. Christian oli siellä puutarhassa."

Kuulen kolinaa sermin takaa ja pian Madison juoksee sieltä luokseni. Kaiken lisäksi on alasti. Siis aivan ilkosillaan.

"Madison!" Kiljahdan ja peitän silmäni.

"Ai. Anteeksi." Hän tokaisee ja naurahtaa. Kuulen kahinaa ja avaan silmäni. Hän on vetänyt peiton päälleen ja katselee minua kiinnostuneena.

"Siis mitä tapahtui? Törmäsitkö sinä prinssiin?" Madison varmistelee ja minä nyökkään.

"Joo. Hän oli puutarhassa. Enkö minä juuri niin sanonut?"

"Puhuitko sinä mitään hänelle? Tai hän sinulle?" Madison utelee ja minä nyökkään.

"Hän sanoi ettei minun tarvitse teititellä häntä ja pitää kutsua häntä Christianiksi. Ja sanoi, että toivoo meidän vielä törmäävän."

"Mitä? Ei kai! Minä olen niin kateellinen sinulle!"

"Etkös sinä sanonut, että he ovat ilkeitä?" Kysyn ja Madison mutristaa hieman huuliaan.

"Kuningas on. Häntä sinä et ihan oikeasti halua nähdä. Prinssi on kuulema ihan okei."

"Mutta sinähän et ole edes tavannut kuningasta? Eikös se niin ollut?" Varmistan ja Madison nyökkää minulle.

"En ole. Enkä kyllä haluakaan. Minulle riittää se mitä minulle on sanottu. Hänellä ei kestä palvelijat oikeasti pitkään. Siis hänen henkilökohtaiset. Ehkä viikon tai pari. Pisin on tainnut olla kuukauden." Madison sanoo miettii asiaa.

"Ehkä hän on oikeasti mukava." Mietin ja Madison naurahtaa.

"Sinä vaikutat oikeasti sellaiselta tyypiltä joka yrittää nähdä kaikissa hyvää. Hänessä ei ole mitään näkemistä. Hänessä ei ole oikeasti mitään hyvää. Sitä on mahdotonta nähdä. Usko minua, kun kerron sinulle. Et tule löytämään hänestä mitään hyvää. Hänellä ei ole sielua." Madison sanoo ja häviää takaisin sermin taakse. Minä jään paikalleni ja rupean miettimään hänen sanojaan.

****

Viikko on kulunut. Olen ollut viikon täällä töissä ja Madison oli oikeassa. Olen jo kyllästynyt tähän. Tai oikeastaan keittiöön. Vihaan tehdä siellä ruokaa. Puutarhan hoidossa ei ole mitään valittamista - päinvastoin.

Prinssiin en ole törmännyt sen jälkeen. Olen tehnyt koko viikon ahkerasti töitä ja en ole ehtinyt ajatella koko henkilöä.

"Alexandra." Kuulen Victorian sanovan ja käännyn ympäri. Hän kävelee korot kopisten luokseni ja hänellä on sama tiukka ilme kasvoillaan.

"Niin?"

"Mitä olet tykännyt? Onko työ ollut mieluista?" Hän kyselee ja mietin vastaanko hänelle rehellisesti vai kaunistelenko totuutta hieman.

"Onko minulla varaa valittaa?" Kysyn kulmaani kohottaen ja Victoria katsoo minua hetken.

"Eipä oikeastaan, mutta halun silti kuulla. Onko vai ei?"

"Puutarha. Minä ihan oikeasti rakastan sitä. Keittiö puolestaan... se ei ole oikein minun mieleeni. Mutta minulla ei ole varaa valittaa."

"Minulla on sinulle itseasiassa ehdotus." Victoria sanoo ja parantaa ryhtiään. Aikooko hän tosiaan tarjota minulle jotain muuta keittiön tilalle? Tai niin minä ainakin tulkiten tilanteen.

En vain ymmärrä, että miksi hän on minulle näin kiltti. Olen nähnyt hänet tämän kuluneen viikon aikaan huutavan todella monelle ihmiselle. Hän on huutanut heille huonosta työstä tai vastaavasta. Minulle hän on puolestaan kiltti. Mutta miksi?

"Meillä erosi ihan äskettäin... tai oikeastaan eilen yksi palvelija...." hän aloittaa ja minä odotan hänen jatkavan. Hän on kuitenkin aivan hiljaa.

"Onko se jotain siivousta?" Kysyn ja oletan sen heti olevan sitä. Eihän täällä voi oikein mitään muuta tehdä - siis ruoan lisäksi.

"No joo. Kuninkaan huoneen siivousta. Voisit siivota sen aina iltapäivällä ja pestä hänen pyykkinsä ja näin edes päin." Victoria sanoo ja minun suuni loksahtaa auki.

Mieleeni muistuu heti mitä Madison sanoi. Kukaan ei ole kestänyt kuukautta pidempään. Kun saavuin minulle sanottiin, että en tule todennäköisesti edes näkemään kumpaakaan. Kuinkas tässä sitten kävikään?

"No? Mitäs sanot?" Victoria kysyy.

"Hyvä on." Vastaan lopulta ja hän näyttää huojentuneelta.

"Hyvä. Tuon illalla listan huoneeseesi. Siinä lukee tehtäväsi jota sinun on siellä tehtävä. Kuningas ei ole siivouksen aikana siellä, mutta tulet todennäköisesti hänen törmäämään. Tai se on itseasiassa välttämätöntä." Sen sanottuaan Victoria kääntyy ja lähtee pois.

Minä jatkan matkaani eteenpäin ja en voi olla miettimättä mitä tästä seuraa. Ei ainakaan toivottavasti mitää pahaa.

****

💋Kiitos kun luit!💋

Xoxo Oona