Unohdetut (tauolla)

2. Syntymäpäivän huumaa

// Kuvassa Leo

Kotona minua odotti nälkäinen koira ja vihaiset vanhemmat. Minun oli pitänyt tulla suoraan koulusta kotiin ja en ollut vastannut puhelimeen, koska akkuni oli loppunut. En saanut kotiarestia sillä eihän minulla ollut tarvetta poistua kotoa.
Ruokin Mushun ja painuin suoraan huoneeseeni. Kymmenen minuutin kuluttua Mushu haluaisi mennä pihalle, joten käytin sen ajan pakkaamalla huomisen reppuni.
Pian äitini huusi minua, jolloin nappasin vaatekaapistani juoksuhousut, jotka vetäisin nopeasti jalkaani.
Laitoin Mushulle pannan ja kiinnitin sen flexiin.
Kävelimme tietä pitkin rauhassa ja oikaisimme metsään vievälle polulle.
Polulla oli hiljaista, kunnes Leo saapui selkäni takaa.
Kävelimme yhdessä jutellen kaikesta mikä sattui päähän tulemaan.
Loppupäässä lenkkiä, päästin Mushun vapaaksi.
" Kotiin!" Huusin sille, jolloin se syöksyi kotiovellemme ja jäi odottamaan.
Leo juoksi koiran perään ja jäi myös odottamaan minua oven eteen.
Hölkkäsin lopun matkan ovelle ja päästin koiran sisään.

" Mitä tehdään? " Leo kysyi innoissaan, kun pääsimme huoneeseeni.
Heitin aukinaisen reppuni sängylle, jolloin kirjat levisivät.
" Läksyjä.", vastasin huokaisten.
Leo murahti ja nosti sängyltä äidinkielenkirjan. " Tätäkö? ", hän kysyi osoittaen kirjaa. Pudistin päätäni.
Leo otti matikankirjan ja osoitti sitä.
Nyökkäsin, mikä sai Leon huokaisemaan syvään.
Leo vihasi matikkaa yhtä paljon kuin minä, ehkä jopa enemmän.
Otin matikan vihkoni ja jatkoin kirjastossa aloittamaani laskua.
Leo katsoi kirjan takakannesta oikeat vastaukset ja kertoi aina lopuksi, että menikö lasku oikein.

Iltaruuaksi isä oli tehnyt pastaa ja jauhelihakastiketta.
Söimme hiljaisuudessa ja vähän väliä äiti kertoi päivän tapahtumistaan.
Annoin Mushulle tyhjän lautaseni, jolloin se nuoli kastikkeen jämät.
Pian lautanen olikin kirkkaan puhdas eikä siitä olisi uskonut, että sitä oltiin käytetty.
Heitin lautasen ja haarukan tiskikoneeseen ja suuntasin huoneeseeni Mushu kainalossa.
Pörrötin sen päätä ja laskin lattialle.
Leo selasi äidinkielen kirjaani mietteliäs ilme kasvoillaan.
" Meidän pitäisi juhlia synttäreitäsi.", Leo sanoi kirjaani katsoen.
" Millälailla?" 
" Se on yllätys." , Leo vastasi virne naamallaan.
Vihasin yllätyksiä ja hän tiesi sen harvinaisen hyvin.
Leolla oli myös syntymäpäivä huomenna, mutta hän ei halunnut juhlia niitä koskaan.
Leo silitti Mushua, joka oli mennyt selällensä makaamaan sängylleni.
Otin läppärin syliini ja selailin tulevan kouluni sivuja.
Tiesin pääseväni lukioon hyvien arvosanojeni ansiosta, mutta koskaan ei voinut olla varma.

Kello löi kaksitoista, jolloin suljin kirjani ja sammutin valot.
Leo oli lähtenyt yhdeksältä salaisten asioidensa vuoksi ja jätti minut jännittämään huomista.
Laitoin herätyksen puhelimeeni vielä viimeistä kertaa ja nukahdin.

Valo sokaisi silmäni, kun harmaa hahmo käveli kohti.
Ojensin mielenkiinnosta käteni, mutta hahmo alkoi peruuttamaan.
Lähdin sen perään, mutta tuntui kuin juoksisin juoksuhiekassa.
En päässyt liikkeelle, jolloin kirkas valo saavutti minut ja syöpyi päälleni.

" Hyvää syntymäpäivää! " Kuulin jonkun huutavan, mutta olin liian väsynyt avaamaan silmiäni.
Pian tunsin märkää naamallani ja haistoin Mushun hengityksen.
Avasin silmäni ja näin Leon sänkyni päädyssä taskulampun kanssa.
Katsahdin kelloon, joka näytti olevan pian kuusi aamulla.
Koulua ei ollut tänään, mikä sai minut ärtyneeksi.
" Miksi herätit? " Kysyin unisena ja kaappasin koiran kainalooni.
" Täytät kuusitoista kahden minuutin päästä ja ajattelin juhlia. ", Leo vastasi innoissaan katsoen samalla ranteessaan olevaa kelloa.
Heitin peiton syrjään ja hieroin naamaani.
Haukottelin leveästi ja syvään.
Nousin ylös ja suuntasin huoneeni vieressä olevaan vessaan.
Kuulin kuinka joku naputti jalkaansa lattiaa vasten odottaen vuoroansa.
Vedin vessan, mikä luultavasti herätti kaikki ja pesin käteni.
Pois tultuani äiti odotti vessan edessä.
Hymyilin anteeksi pyytävästi ja marssin takaisin huoneeseeni.
" Viisi, neljä, kolme!" Leo huusi huoneessani ja sain kiittää onneani etteivät muut kuullet häntä.
" Kaksi, yksi... Onnea!" Hän jatkoi ja veti taskustaan pillin. Leo puhalsi siihen, jolloin jouduin peittämään korvani kovalta ääneltä.
Leo pisti musiikkia soimaan radiostani ja alkoi tanssia sen rytmissä.
Olin nyt kuusitoista ja pian pääsisin lukioon. Saisin taas uuden alun.
Nauroin Leon tanssille, kunnes hän veti minut mukaansa.
Tanssimme yhden biisin ajan, jonka jälkeen vaihdoin vaatteet ja menin pihalle.
Otin Mushun mukaan, jolloin se veti innoissaan minua metsään kohti.
Leo kulki perässäni.
" Muistatko kun lupasin viedä sinut kotiini? ", Leo kysyi äänensävyssään pientä intoa.
" Muistan.", vastasin ja pystyin arvaamaan mitä hän pian sanoisi.
Leo ottaisi minut mukaansa hänen kotiinsa ja voisin vihdoin kysellä häneltä kaikkea.
Leo oli kertonut, että jos joku hänen kaltaisensa vie ihmisen kotiin niin tähän ihmiseen luotetaan täysin.
" No, sain luvan tuoda sinut kotiin ihan koska vain. "
Hurrasin ja nostin käteni ylös, jotta Leo voisi läpäyttää kättäni.
Läimäytinme kädet yhteen ja hypimme metsässä käsikynkässä Mushu edellämme.