I Want To Know You - Niall Horan (Finnish)

Luku 14 - Football?

Muistakaa tykätä ja kommentoida, niin mullakin pysyy motivaatio yllä! :)

*Kathrinen näkökulma*
.
.
"Mitä jos Max ja Sarah saa tietää? Ne ei tuu jättää mua rauhaan", sanoin täysin paniikissa puhelimeen ja hengitin raskaasti. Kuuntelin parin metrin päässä olevan puisen oven paukkuvan ja natisevan siihen kohdistuvasta paineesta ja olin aivan varma, että kohta se pettäisi ja kaikki sen toisella puolella olevat paparazzit pääsisivät sisään enkä voisi tehdä mitään. Cleo seisoi karvat pystyssä oven edessä ja haukkui sille raivoisasti.

"Kathrine mä pidän huolen, ettei ykskään kuva susta päädy lehteen! Mut nyt mun pitää lopettaa hetkeks, jotta voin soittaa sulle sinne apua. Mä soitan sulle heti takasin, joten oo valmis vastaamaan. Ja muista hengittää rauhassa!", Niall vastasi puhelimen toisessa päässä rauhallisesti.

"O-okei! Oo nopee", sanoin ja suljin puhelimen. Tein niinkuin Niall käski ja pidin puhelintani koko ajan kädessäni valmiina vastaamaan siihen ja hengitin syvään sisään ja ulos. Meteli oven toisella puolella jatkui, ja huomasin muutaman salaman välähtävän lautojen välistä. Nostin katseeni ylös ja huomasin yhden kuvaajista tunkeneen kameransa linssin pienen reiän läpi oven yläpuolelta, ja yritti nyt kohdistaa sitä minuun. Varastossa oli kuitenkin niin pimeää, ettei hän koskaan onnistunut siinä. Meni noin kolme minuuttia, kunnes puhelimeni alkoi taas soida ja vastasin siihen välittömästi.

"Niall! Ne yrittää ottaa väkisin kuvia!", huusin varovasti puhelimeen ja hengitykseni kiihtyi välittömästi alettuani taas puhumaan.

"Kathrine sulla ei oo mitään hätää. Meidän lomalla oleva henkivartija, Carl, tulee hakemaan sut ja käyttää sut lääkärissä. Sillä menee noin viidestä kymmeneen minuuttia, joten älä avaa sitä ovea ennen!", Niall sanoi jämäkästi, ja sai minut muistamaan jälleen kädessäni olevan haavan. Katsahdin siihen nopeasti, ja huomasin sen vuotavan vielä hiukan verta, mutta oli jo paranemaan päin.

"Entäs ne kuvat?", kysyin oltuani hetken hiljaa ja salamoiden yhä välkkyessä ulkopuolella.

"Carl pitää huolen, ettei niiden ääliöiden kameroihin jää yhtään kuvaa susta!", Niall sanoi selvästi ärsyntyneenä noihin ulkona pyöriviin paparazzeihin.

"Okei.. Okei. Kiitos Niall!", vastasin ja huokaisin syvään. Cleo päätti lopettaa ovelle haukkumisen ja tuli syliini istumaan, muttei silti päästänyt ovea hetkeksikään pois katseestaan.

"Älä turhaan kiitä mua! Mun takiahan sä olet tässä tilanteessa", Niall sanoi huokaisten.

"Et sä voi sille minkään, että oot kuuluisa!", väitin vastaan ja kuulin jostain kauempaa lähenevän auton äänen. "Niall mä kuulen auton tulevan lähemmäks", sanoin nopeasti ja nousin ylös laskien Cleon alas lattialle.

"Se on varmaan Carl! Oota vielä sielä sisällä! Carl hoitaa ensin ne paparazzit ja parkkeeraa autonsa ihan siihen rakennuksen eteen, niin pääset hyppäämää suoraan kyytiin?", Niall selitti puhelimeensa ja puhui sitten hetken jonkun muun kanssa, peittäen ilmeisesti puhelimen "mikrofonin", niin etten saanut hänen puheestaan mitään selvää. Kuulin Carlin jämäkän äänen rakennuksen ulkopuolelta, kun tuo pisti paparazzeja ojennukseen yksi kerrallaan. Pian kuitenkin kuulin jälleen auton äänen ja Carl parkkeerasi autonsa aivan varaston eteen.

"Niall?", sanoin puhelimeen, mutta Niall puhui edelleen jollein muulle eikä vastannut. Huokaisin syvään ja päätin sammuttaa puhelimen kuultuani koputusta ovelta. Kävelin ovelle ja katsoin oven lautojen välistä ulos. Mustaan huppariin ja farkkuihin pukeutunut harteikas mies seisoi aivan oven takana ja oli jo valmiina koputtamaan oveen uudelleen, mutta olin nopeampi ja avasin sen raolleen, ennen kun tuo ehti tekemään niin.